Kun katumus loukkaa
Kuvitellaan
tilanne: Pariskunta on ollut naimisissa liki kaksikymmentä vuotta. Yhteinen
vähenee, katkeruus kasvaa ja avioero näyttää väistämättömältä. Enimmäkseen osapuolet pystyvät silti keskustelemaan
asiallisesti – tuntevathan he toisensa perin pohjin elettyään puolet elämästään
yhdessä. Eräänä olosuhteisiin nähden tyynenä iltana X toteaa Y:lle, että
heidän parisuhteensa on alusta alkaen ollut virhe, johon lankeamista hän katuu
syvästi. Olisi pitänyt valita toisin, tehdä muuta.
tilanne: Pariskunta on ollut naimisissa liki kaksikymmentä vuotta. Yhteinen
vähenee, katkeruus kasvaa ja avioero näyttää väistämättömältä. Enimmäkseen osapuolet pystyvät silti keskustelemaan
asiallisesti – tuntevathan he toisensa perin pohjin elettyään puolet elämästään
yhdessä. Eräänä olosuhteisiin nähden tyynenä iltana X toteaa Y:lle, että
heidän parisuhteensa on alusta alkaen ollut virhe, johon lankeamista hän katuu
syvästi. Olisi pitänyt valita toisin, tehdä muuta.
Jos
olisin Y, loukkaantuisin, etenkin jos X vaikuttaisi olevan vakavissaan. Ei kai
hiljalleen voimistunut kriisi oikeuta mitätöimään koko yhdessä vietettyä aikaa? Itse asiassa olen Y, mutta X ei ole X
vaan E, Mr. E, Mark Oliver Everett, Eels-yhtyeen kaikkeus. Hänen huhtikuussa
ilmestynyt albuminsa on koristeltu 1800-lukulaisella otsikolla The Cautionary Tales of Mark Oliver Everett.
51-vuotias entinen nero velloo kolmentoista kappaleen ajan menetetyssä rakkaudessa,
eikä The Cautionary Tales… arvatenkaan
kestä vertailua Eelsin hätkähdyttäviin itsetutkiskeluihin Electro-Shock Blues (1998) ja Blinking
Lights and Other Revelations (2005). Kuten täällä esitin, Blinking Lights -järkäleensä jälkeen
Everett on levyttänyt luovassa tyhjiössä. Haudanvakava uutuus ei muuta asiaa,
koska haudanvakavuudesta puuttuu hauta, Eelsin aikanaan ylivertainen groteskin
taju.
olisin Y, loukkaantuisin, etenkin jos X vaikuttaisi olevan vakavissaan. Ei kai
hiljalleen voimistunut kriisi oikeuta mitätöimään koko yhdessä vietettyä aikaa? Itse asiassa olen Y, mutta X ei ole X
vaan E, Mr. E, Mark Oliver Everett, Eels-yhtyeen kaikkeus. Hänen huhtikuussa
ilmestynyt albuminsa on koristeltu 1800-lukulaisella otsikolla The Cautionary Tales of Mark Oliver Everett.
51-vuotias entinen nero velloo kolmentoista kappaleen ajan menetetyssä rakkaudessa,
eikä The Cautionary Tales… arvatenkaan
kestä vertailua Eelsin hätkähdyttäviin itsetutkiskeluihin Electro-Shock Blues (1998) ja Blinking
Lights and Other Revelations (2005). Kuten täällä esitin, Blinking Lights -järkäleensä jälkeen
Everett on levyttänyt luovassa tyhjiössä. Haudanvakava uutuus ei muuta asiaa,
koska haudanvakavuudesta puuttuu hauta, Eelsin aikanaan ylivertainen groteskin
taju.
Säyseä
E onnistuu loukkaamaan Y:tä – entiteetti, johon mahtuu muitakin Eelsin ystäviä
kuin minä – katumuslaulelmallaan ”Agatha Chang”, jonka kahdesta ensimmäisestä
säkeistöstä en pahastu. Tylsistyn kylläkin. Evertt kaipaa nuoruutensa
mustahiuksista ja hymyileväistä Agathaa, jonka puhelinsoittoihin E ei jostain
syystä vastannut. Huolestuttavan karheasta laulutulkinnasta huolimatta ”Agatha
Changin” tunnelma pysyttelee steriilinä, kunnes Everett paljastaa, mikä hänen
ja Agathan väliin kiilasi:
E onnistuu loukkaamaan Y:tä – entiteetti, johon mahtuu muitakin Eelsin ystäviä
kuin minä – katumuslaulelmallaan ”Agatha Chang”, jonka kahdesta ensimmäisestä
säkeistöstä en pahastu. Tylsistyn kylläkin. Evertt kaipaa nuoruutensa
mustahiuksista ja hymyileväistä Agathaa, jonka puhelinsoittoihin E ei jostain
syystä vastannut. Huolestuttavan karheasta laulutulkinnasta huolimatta ”Agatha
Changin” tunnelma pysyttelee steriilinä, kunnes Everett paljastaa, mikä hänen
ja Agathan väliin kiilasi:
Forgot
all about her each night that I sang
all about her each night that I sang
But
I should have stayed with Agatha Chang
I should have stayed with Agatha Chang
Mr. E valitsi kitaran ja
bändikaverit – I couldn’t bear to break
up my old gang – ja jätti suloisen Agathan huomiotta. Nyt, sadannen ikäkriisinsä
syövereissä, Everettillä on otsaa surkutella uravalintaansa, jonka seurauksena julki-itku
ylipäätään on mahdollista. “Agatha Chang” luonnostelee risteysmyytin à la
Robert Johnson ja paholainen: feromonien kiusaama teini-E joutuu valitsemaan
Agathaan henkilöityvän porvarillisen pariutumisen ja epävarman rock-elämän
välillä, tekee oikean ratkaisun ja antaa maailmalle ”Novocaine for the Soulin”,
”The Medication Is Wearing Offin” sekä ”Old Shit/New Shitin”. Keväällä 2014
mieli näyttää muuttuneen. Yhtäkkiä monikymmenvuotinen artistinen oleminen kalpenee
tytölle, joka ei valehdellut ja oli kiltti:
bändikaverit – I couldn’t bear to break
up my old gang – ja jätti suloisen Agathan huomiotta. Nyt, sadannen ikäkriisinsä
syövereissä, Everettillä on otsaa surkutella uravalintaansa, jonka seurauksena julki-itku
ylipäätään on mahdollista. “Agatha Chang” luonnostelee risteysmyytin à la
Robert Johnson ja paholainen: feromonien kiusaama teini-E joutuu valitsemaan
Agathaan henkilöityvän porvarillisen pariutumisen ja epävarman rock-elämän
välillä, tekee oikean ratkaisun ja antaa maailmalle ”Novocaine for the Soulin”,
”The Medication Is Wearing Offin” sekä ”Old Shit/New Shitin”. Keväällä 2014
mieli näyttää muuttuneen. Yhtäkkiä monikymmenvuotinen artistinen oleminen kalpenee
tytölle, joka ei valehdellut ja oli kiltti:
Even
if she disagreed with you
if she disagreed with you
It wasn’t a fight
Everettin
palvoma Agatha vaikuttaa tylsistyttävältä ja aavistuksen vajaaälyiseltä kotiäititarjokkaalta,
joka nielee vähät surunsa ja valmistaa toimistosta palaavalle puolisolleen
omeletin. Tähän tukahduttavaan normaaliuteen
Mr. E olisi yleisönsä lojaliteetille haistattelevan laulunsa mukaan halunnut
päästä:
palvoma Agatha vaikuttaa tylsistyttävältä ja aavistuksen vajaaälyiseltä kotiäititarjokkaalta,
joka nielee vähät surunsa ja valmistaa toimistosta palaavalle puolisolleen
omeletin. Tähän tukahduttavaan normaaliuteen
Mr. E olisi yleisönsä lojaliteetille haistattelevan laulunsa mukaan halunnut
päästä:
What
was so important then?
was so important then?
I
haven’t a clue
haven’t a clue
How
could I have been so blind and cruel?
could I have been so blind and cruel?
Minäpä kerron: Tärkeää oli omistautuminen surkeiden demonauhojen äänittämiselle,
sillä myöhemmin niiden kylvämästä siemenestä kasvoi tuotanto, joka
vaatimattomasta loppupäästään huolimatta hakee vertaistaan X-sukupolven
amerikkalaisten lauluntekijöiden joukossa. E, olit sokea ja julma, koska
seurasit taiteilijan kutsumustasi, eikä muu merkinnyt. Nyt tartut mikrofoniisi
ja ilmoitat opetuslastesi seuranneen väärää messiasta, sillä todellinen ambitiosi olikin elää
turvallisessa parisuhteessa nössö-Agathan kanssa.
sillä myöhemmin niiden kylvämästä siemenestä kasvoi tuotanto, joka
vaatimattomasta loppupäästään huolimatta hakee vertaistaan X-sukupolven
amerikkalaisten lauluntekijöiden joukossa. E, olit sokea ja julma, koska
seurasit taiteilijan kutsumustasi, eikä muu merkinnyt. Nyt tartut mikrofoniisi
ja ilmoitat opetuslastesi seuranneen väärää messiasta, sillä todellinen ambitiosi olikin elää
turvallisessa parisuhteessa nössö-Agathan kanssa.
Tekisi
mieli haistatella takaisin, myydä Souljacker
tai Daisies of the Galaxy, mutten aio
olla yhtä pikkumainen kuin Everett ”varoittavine kertomuksineen”. Sitä paitsi
tunnen hänet läpikotaisin. E:n suorapuheisuus on fundamentaalista, ja jos
kaksikymmentä vuotta jatkunut kokopäiväinen taiteilu sattuu ajoittain tuntumaan
kiroukselta, sitä on sitten kirottava ”Agatha Changin” kaltaisella hölmöilyllä.
Silti myös Y:tä loukatessaan E:n on tiedostettava, ettei hänellä viimeisen
tuomion koittaessa ole muuta kuin Y:n luottamus. Agathaakin
hän joutuu vonkaamaan – laululla:
mieli haistatella takaisin, myydä Souljacker
tai Daisies of the Galaxy, mutten aio
olla yhtä pikkumainen kuin Everett ”varoittavine kertomuksineen”. Sitä paitsi
tunnen hänet läpikotaisin. E:n suorapuheisuus on fundamentaalista, ja jos
kaksikymmentä vuotta jatkunut kokopäiväinen taiteilu sattuu ajoittain tuntumaan
kiroukselta, sitä on sitten kirottava ”Agatha Changin” kaltaisella hölmöilyllä.
Silti myös Y:tä loukatessaan E:n on tiedostettava, ettei hänellä viimeisen
tuomion koittaessa ole muuta kuin Y:n luottamus. Agathaakin
hän joutuu vonkaamaan – laululla:
I
could make up for everything that I did wrong
could make up for everything that I did wrong
but
I know it’s just a song
I know it’s just a song
Siinäpä väheksyt ainoaasi.