Kun mikään ei nappaa

Maanantai. Sellainen maanantai, mistä kai puhutaan, kun tulee maanantai-kappaleita. Mikään ei nappaa. Ei huvita, ei jaksa ryhtyä mihinkään, ei keksi mitään kirjoittamista. Jomottaa ja kolottaa. Pakolliset askareet menee jotenkin autopilotilla. Jos menee. Mustikat ja kahvinpurut  jo siivottu lattialta. Ärsyttää tällainen mato matala mieliala. On niin paljon hyvin, silti ei tunnu kuin mälsältä. Ei muistu mieleen, mikä piristäisi. Tai muistuu, muttei inspaa.

Väkisin pihalle keräämään marjoja, pitkästä aikaa aurinkokin kurkkii,mutta sekin tuntuu nyt pistävälle. Lammaskaalisoppa putruaa kattilassa, jokin nimeämätön kiukku keittelee ulos tuloaan niskassa.

Varasin illalle jumpan – vaikkei pätkääkään kiinnostaisi just tänään. Tiedän, että tämä fiilis todennäköisesti jää salille. Ensin painojen kimppuun ja sitten huoltava fascia-method-tunti päälle. Itseasiassa jo tuntuu paremmalta, tiedän karkoittavani tämän mörön.

Maanantai, kun mikään ei nappaa

Maanantai, kun mikään ei nappaa

Mahtuuhan näitäkin päiviä eloon. Sen kivempaa taas huomenna. Toivottavasti!

Voimaa kaikille maanantaihin!

  • Raakel
Kommentit
  1. 1

    Valoa syksyyn! sanoo

    Tunnistan olon, itseinhoahan se. Kun vihdoin sain puhuttua itselleni ettei mikään ruoka maailmassa ole niin hyvää että sen takia kannattaa olla ylipainoinen ja vihata samalla sitä oloa kuitenkin, aloin laihtua. Jatkuvaa muistutusta se asiasta itselle on mutta sen arvoista. Kuinka mahtavaa olla energinen kun on hoikka, vuosien ylipainon jälkeen. Sinulla ehkä vielä harmitus jo pudotetun painon tulosta kokonaisuudessaan takaisin? Mutta kyllä kivutkin vähenee kunhan saisit vähemmästä syömisestä taas kiinni, omat nivelrikkokivut ja menopaussikolotuksetkin katosivat. Onhan se selvää että ylimääräinen rasittaa varsinkin kun viisikymppisyys on haastavaa jo itsessään

    • 1.1

      Eva sanoo

      Voi toivottavasti saat sitä valoa syksyysi jostain, niin katkeralta vaikutat. Raskaaksihan se toki käy, jos täytyy oman painon lisäksi vahtia muidenkin painoa. Hellitä ihmeessä.

      • 1.1.1

        Inkeri sanoo

        Näitä päiviä tarvitsemme joskus. Kuten sanoitkin, huomenna on paremmin ja sitten sen tunteekin syvemmin, kun välillä käy matalammilla aalloilla.
        Aika yksinkertaista ajattelutapaa osoittaa näkemys, jossa ”ei nappaa- päivät” olisi painosta kiinni (viitaten em. kommentteihin ). Olen kyllä huomannut, että samoja tuntemuksia on kaikilla muillakin, pituudesta, painosta ja muusta ulkonäöstä riippumatta.
        Samanlaisia päiviä on itsellänikin, mutta en kyllä tunnista sitä itseinhoksi. Vaikka en kyllä aina jaksa ihaillakaan itseäni. Joskus sitä mokaa, ja silloinkin mieluummin nöyrää hyväksyntää ja korjaamista. Kiitos rehellisen realistisen tunteen kuvaamisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *