Mikä ihmeen mindfulness?

Kun sanon ei ikinä, voin olla lähes varma, että juuri se asia tulee elämääni ja lujaa. Muutama esimerkki aiemmasta elämästä: naimisiinmeno, lapset, yrittäjyys, ryhmäliikunta, koirat…

Hauveleilla kiire syvemmälle metsään

Hauveleilla kiire syvemmälle metsään

Kävin juuri metsä-lenkillä koirien kanssa. Sää on harmaa ja usvainen, mutta silti lempeä ja happirikas. Icebug-kengät jalassa ei tarvitse olla pökkö-jäykkänä ja pelätä liukastumista. Koirat riemuitsevat itselleen tyypillisesti: Vera, bichon frisé nuuhkii hienovaraisesti ja pimputtaa peppu heiluen kuin sihteeriopiston tytöt. Demi, ranskan buldog painaa neliveto päällä ja nuuhkii niin, että kuuluu kilometrin säteelle. Ilo on molemmilla rajaton ja kiintymys emäntään mittaamaton.

Vera ja Demi metsässä

Vera ja Demi metsässä

Koirat ja metsä. Ehkä rentouttavinta maailmassa. Mieli rauhoittuu, keho saa sopivan lempeää ja vaihtelevaa liikettä. Läsnäoloa parhaimmillaan. Itselleni toimivimmat tavat nollata päätä liittyvät liikkeeseen. Kävellen, jumpaten, kehoa huoltaen, koirien tai lapsenlapsen kanssa touhuten. Jos yritän keskittyä ajatusten hallintaan – tai siis olla ajattelematta mitään niin silloin vasta ajattelenkin. Oikein höyry korvista nousee. Jos on tarve konkretisoida ja selkeyttää pään sisäistä kakofoniaa, on kirjoittaminen meikäläiselle paras tapa. Ja jos haluan päästä kauas arjesta, otan käteen kirjan muulloinkin kuin iltaisin nukkumaan käydessä.

Päivän paras tuokio

Päivän luku-tuokio, tällä kertaa 50-luvun Ruotsiin Jan Quillioun vuosisata-romaanin siivin.

Moni ystävä harrastaa meditaatiota ja mindfulnessia. Itse en ole saanut niihin kipinää. Tuntuu, että nämä arjen ja luonnon tarjoamat jutut toimivat meikäläiselle. Vierastan ajatusta, että lähtisin jonnekin tiettynä kellon aikana ohjatusti meditoimaan. Tai että tarvitsisin metodia tunteakseni olevani läsnä tai olemassa. Mutta ehkä tämä tosiaan iskee omaan nilkkaan. Kenties viiden vuoden päästä kierrän meditaatio-retriittejä,  nauran itselleni, että niinpäniin, tästäkin hyvästä meinasin jäädä paitsi…

Raikkaan ilman lumoissa. Ajatus kirkastuu ja sielu voimaantuu!

Raikkaan ilman lumoissa. Ajatus kirkastuu ja sielu voimaantuu!

Vannomatta siis paras. Antoisia talvi-päiviä kaikille!

  • Raakel
Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *