Onnelliset -paritanssin ja kosketuksen imu

Kävin katsomassa Onnelliset-tanssiesityksen Aleksanterin teatterissa. Kun mietitään, mitä on onnellisuus parihuhteessa, mikä olisikaan otollisempi taidemuoto sen tutkimiselle kuin paritanssi. Muistatteko Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen TTK:sta tai European Dance Contest-kilpailun voitosta 2007? Heidän yhteinen tanssitaival on kestänyt jo 23 vuotta. Kilpatanssin Suomen mestaruuksien ja kansainvälisen menestyksen jälkeen he ovat laajentaneet ilmaisuaan ja ovat jo 10 vuoden ajan vieneet teoksensa taidetanssin maailmaan, kuitenkaan unohtamatta paritanssin ydintä.

Onnelliset - Katja Koukkula, Jussi Väänänen

Onnelliset – Katja Koukkula, Jussi Väänänen

Onnelliset-esitys juhlistaa heidän 10-vuotista uraansa juuri taidetanssin puolella. Esitys on myös kunniaianosoitus heidän taustalleen – kilpatanssille. He sanovatkin, että Onnelliset on kierrätettyä kilpatanssia. Herkullista olikin seurata tanssien rikkoutumista ja sulamista ei tyypillisen musiikin kanssa joksikin ihan uudeksi, silti kilpatanssin ytimen ollessa siellä. Parin dynamiikka on esityksessä huikea! Uutta parille oli sirkusmaailmasta tulleen ohjaajan, Sanna Silvennoisen mukanaan tuoma vaijeri-numero. Henkeäsalpaavan kaunis, koskettava ja yllättävä!

Esityksessä oli myös puhetta. Katjan ja Jussin, sekä nauhalta tulevat tekstit englanniksi ja ranskaksi. Reipasta riskinottoa! Miten riemastuttavaa kun tanssiesityksessä tanssijat pulpahtavat puhumaan – Oulun murteella! Englannin ja ranskankieliset tekstit liikkeen ohessa rytmittivät onnistuneesti jännitettä, joka tämän parin välillä on tiheä, ilmaisuvoimainen ja tulee katsomoonkin ihon alle. Riisuttu lavastus tehokkain pienin elementein toimi myös hienosti, esim siivoushanskojen siivittämä chacha Telemannin barokki-musiikkiin oli kutkuttava. Kuten myös jive alkuun hidastettuna, sitten kimmoisana ja vetreänä. Huumori oli läsnä hetkittäin ja sulavasti, ei pakotettuna. Hienon tanssi-elämyken lisäksi huomasin miettiväni oman parisuhteen dynamiikkaa, tapaa tehdä juttuja yhdessä, millä energialla me vedetään lakanoita, kuka vie ja kuka vikisee ja millä fiiliksellä.

Katja ja Jussi lavalla

Katja ja Jussi lavalla

Katjan ja Jussin ominaislaatu on itselleni kuitenkin kiehtovimmillaan tummemmissa, dramaattisemmissa sävyissä – tango argentino, rumba jne. Kun tanssipari on myös pariskunta, on liikkeen ja ilmaisun syvyys järisyttävää. Voiko sellaiseen yltääkään ilman parisuhdetta? Katsomossa istuessa kulki kylmät väreet ja itku kirveli silmien takana. Miten kaksi ihmistä voi koskettaa toistaan niin ihanasti, sulaa liikkeessä niin yhdeksi. Silti menettämättä omaa voimaansa. Olla vahvasti nainen ja mies. Sopiva kitka ja ristiriita nostaa paritanssin elämää isommaksi elämykseksi. Sen sain kokea tässä esityksessä!

Backstagella esityksen jälkeen, kiitos Onnelliset <3

Backstagella esityksen jälkeen, kiitos Onnelliset <3

Esityksiä on syyskuussa Oulussa sekä Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Menkää nauttimaan! Ei tarvitse olla mikään taidetanssin asiantuntija voidakseen innostua tästä teoksesta.

Miten vaikeaa on olla onnellinen skaalalla 1-10? Siihen saattaa löytyä vastaus tässä esityksessä!

  • Raakel
Kommentit
  1. 1

    Liina sanoo

    Tanssi on kantanut täälläkin jo neljäkymmentä vuotta❤

    Ps. Huomaatko yhteiskuvastanne että ehkä olisi jo aika luopua yksivärisen kellertävästä tukasta..oma värisi näyttää kuitenkin olevan todella kaunis (kun juurikasvusi näkyy) ja ihoosi paremminnikääntyessä passaava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *