Mansikkapaikka ja syvät vedet

On tyttöjen mökki-viikonloppu: hauvat, anoppi ja mä. Eilen ajellessa taakse jäi kilometri kilometrilta salakavalsti kertynyt stressi ja väsymys. Mökkitaipaleella on yksi tietty kohta, jossa aina tunnen, että aaaah, nyt sielu lepää, tänne ei enää arki yllä. Se on  ylväiden tammien reunustama pätkä, toisella puolella aukeaa meri, toisella kauniisti ylläpidetty karjatila.

Ratin takaa läpi tammikujaa

Ratin takaa läpi tammikujaa

Eilisen vain luin ja nukuin. Tänään aamulla oli ihana herätä lintujen lauluun, kuumaan auringonvaloon ja totaaliseen luonnonrauhaan. Kun mökkipaikkamme Bromarvin kesätori avataan, tietää, että on oikeasti kesä. Sieltä tarttui matkaan tänään kultaa: paikallisia uusia perunoita!

Uudet perunat

Uudet perunat

Luottokalastajalta savustettua lohta ja silakoita, viljelijältä siemenperunat, yrtit ja kukantaimet. Jopa ekat kotimaiset mansikat!

 

Torituliaiset, huiskuhäntä tarkistaa

Torituliaiset, huiskuhäntä tarkistaa. Löytyi kiva roska-ämpäri ruokapöytään. Nimimerkillä heikkona emaliastioihin…

Torireissun päälle maistui myöhäinen aamiainen.

Ruisleipä avocadolla ja kalkkunalla, paistettu muna ja herneenersoja sekä retiisiä

Ruisleipä avocadolla ja kalkkunalla, paistettu muna ja herneenersoja sekä retiisiä

Mökkimme maasto on karua – kalliota ja varsin kuivaa kanervikko-kangasta. Siksi on hyöty-kasvimaa rakennettu laatikoihin. Pohjana styrox-laatikot, silloin voi kylvää siemenet jo varhain. Lämpö pysyy paremmin. Tänään istutin anopin kylvemien salaattien viereen yrttejä.

Yrttimaa eli laatikko

Yrttimaa eli laatikko

 

Minttu, rosmariini ja muut

Minttu, rosmariini ja muut

Päätin myös tehdä testin kori-perunamaasta. Tästä se tekeytyy huomenna. Mullat ja siemenperunat kassiin ja odottelemaan itämistä.

Tuleva perunamaa

Tuleva perunamaa

Demi nuuhki innokkaasti yrttejä, tällä kertaa vuorossa laventeli.

Demi tarkkana

Demi tarkkana

Eilen katosin syviin vesiin. Aloitin nimittäin Anna-Leena Härkösen uusimman kirjan, Valomerkki. Dialogi on taas järisyttävän napakkaa, yllättävää ja osuvaa. Vaikka päähenkilö on masentunut ja hokee haluavansa kuolla, yrittää houkutella ystäviään siinä avustamaan, on kirjan vire silti koukuttava ja naurunpurskahduksilta en voinut välttyä. Ja seuraavassa hetkessä teksti on taas viiltävää, välillä myös jopa pahansuovan ilkeää. Mutta osumatarkkuus on taattu. Tänään ahmin kirjan loppuun. Saa nähdä miten päähenkilön käy… Ei hän ehkä edes halua kuolla, ei vaan jaksa elää… ei ihan kepeää kesälukemista, mutta mieluummin vahva lukuelämys, joka jättää miettimään ja peilaamaan omia arvoja kuin yhdentekevä hömpötys, josta ei ensi viikolla muista mitään. Toki sellaisellekin lukemiselle on paikkansa, nimenomaan kesälukemisena.

Valomerkki-kirja haastaa totutut normit

Valomerkki-kirja haastaa totutut normit

Kannoin mökille myös ensimmäisen aallon kesälukemista. Näistä se alkaa. Muttei näihin jää. Kirjailijat ja kirjakaupat kiittävät vimmaista kirjojen ostajaa…

Kirjoja

Kirjoja

Istutushommien ja petivaatteiden tuuletuksen jälkeen oli palkinnon aika. Uudet perunat, savukalat ja salaatti. Melkein itketti, niin herkkua ja suussa sulavaa oli ekat pikku-potut!

Uudet perunat, voi, suola ja tilli. Ei ole olemassa parempaa!

Uudet perunat, voi, suola ja tilli. Ei ole olemassa parempaa!

 

Tomaatti-sipuli, avocadosalaatti, avomaankurkut ja savukalat

Tomaatti-sipuli, avocadosalaatti, avomaankurkut ja savukalat

Nyt ollaan ytimessä! Kesä, luonto, luonnonantimet ja kirjat! Elämäni manssikkapaikka!

Mökillä

Mökillä

Kaunista kesäistä viikonloppua kaikille!

  • Raakel
  • P.S. Anna-Leena Härkönen vieraana ensi perjantaina 16.6. Hyvää elämää- ohjelmassa, MTV klo 9.10

Kirjavinkit

Ihminen on kadehdittavassa tilassa kahdessa tapauksessa: rakastuneena ja löydettyään uuden, ihanan kirjailijan. Näin ainakin vannoutuneen kirjojen ja lukemisen rakastajan mielestä. Kun joku itselle tuntemattoman kirjailijan kirja kolahtaa, on sielussa bileet. Pääsen uuteen maailmaan ja silloin luen sen kirjailijan koko tuotannon – olevan ja tulevan. Enkä pelkästään lue, vaan ostan kirjat. Sääliksi käy jälkipolvet, jotka joutuvat hankkiutumaan kirjoista eroon…

Viimeisin lempi roihahti puskista. Reissuun lähtiessä huomasin, että kirja jäi kotiin ja nappasin lennossa lentokentän kirjakaupan hyllystä mahdollisimman paksun pokkarin. Tyrmistys oli melkoinen, kun se vei mennessään ja lujaa. Miten 28-vuotias kundi, Joel Dicker voi kirjoittaa niin suvereenisti? Eilen, ollessani Akateemisessa kirjakaupassa Kohtaamispaikalla haastateltavana, huomasin, että juuri tuo pokkari oli ykkösenä myyntilistalla. Aika moni muukin siis hurahtanut. Onneksi on tullut myös seuraava romaani, jonka hamstrasin odottamaan joululomaa.

Joel Dicker, eka nautittuna kuin naulittuna, toka jonossa

Joel Dicker, eka nautittuna kuin naulittuna, toka jonossa

Akateeminen toivoi minulta tämän vuoden kirjoista lahjavinkkejä. Niistä juteltiin eilen Peter Nymanin johdolla Minna Haapkylän sekä Ville Niinistön kanssa. Oli hauska kuulla, miten he kokevat lukemansa, mikä kiinnostaa, miten ja milloin lukevat. Toki rakastan kirjailija-haastiksia, mutta tämä oli uudenlainen tapa lähestyä lukemista!

Akateemisen Kohtaamispaikalla eilen

Akateemisen Kohtaamispaikalla eilen

Tässä omalta listaltani lemppareita, sekä pari uutukaista, jotka tarttuivat mukaan:

Riikka Pulkkinen, Riku Korhonen, Mari Manninen

Riikka Pulkkinen, Riku Korhonen, Mari Manninen

Vahvat kotimaiset:

Riku Korhosen Emme enää usko pahaan on poikkeuksellisen rikasta kieltä,  täynnä viittauksia syvälliseen kulttuurihistorian tuntemukseen. Samalla hämmentävä, riisuva ja yllättävä tutkielma miehen sekä parisuhteen eloa ja oloa. Alussa ei voi tietää, mikä käänne seuraa. Suositus hetkeen, jolloin voi keskittyä, miettiä ja sulatella. Ja maiskutella jokaista, monivivahteista virkettä.

Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma. Odotukset ovat kovat. Aiemmat kirjat ovat vieneet mennessään. Tämän nautin joululomalla, kun voin lukea sen nonstop.

Mari Mannisen tieto-Finladialla palkittu Yhden lapsen kansa odotuttaa myös lomaa. Tietokirjoja luen työni vuoksi viikoittain siinä määrin, että lomalle tämä on sitä sorttia ainokainen.

Jan Quilloun vuosisata-romaani-sarja

Jan Quilloun vuosisata-romaanisarja

Ruotsalainen huikea, tuottelias Jan Quillou häikäisee historian tietämyksellään, yksityiskohdilla, jotka vievät lukijan syvälle tapahtumiin ja romaanihenkilöiden nahan alle. Rakastan tätä miestä! Vuosisata-romaanisarja on ehtinyt kuudenteen romaaniin saakka. 1900-luvun alusta lähdettiin, norjalaiselta pieneltä kalastaja-saarelta, Berliinin, Lontoon, Afrikan, Tukholman kautta uusimmassa Amerikkaan ja 50-luvulle. Henkeäsalpaavaa luettavaa! Ja mikä parasta – kun kirjan loppu lähestyy, ei tarvitse ahdistua. Nimittäin jatkoa on luvassa vielä monta kirjaa! Sarjan 5 ensimmäistä osaa myös suomeksi käännettyinä. Tämän miehen koko tuotannolle iso suositus, suorastaan velvoite lukea!

Loppuun vielä kaksi lemppari-kirjailijaa, joista olen aiemminkin vaahdonnut: Juha Itkonen ja kova luu John Irving. Lukekaa molemmilta kaikki! Itkosella meille suomalaisille niin tunnistettavaa sielunmaisemaa, kasvukipuja ja kasvua. Irvingin vääntynyt, outo, rikas ja silti aina täydellisen kiehtova maailma, joka jokaisessa kirjassa omanlaisensa. Tässä herrojen viimeisimmät:

John Irving, elämäni yksi kesto-rakkaus

John Irving, elämäni yksi kesto-rakkaus

 

Juha Itkonen, selkeesti mun sielunveli

Juha Itkonen, selkeesti mun sielunveli

Lukekaa, antakaa kirjoja lahjaksi, nauttikaa, itkekää, ajatelkaa! Lukeminen tekee hyvää!

Päivän paras tuokio

Päivän paras tuokio

  • Raakel

LOMA

Kun se alkaa, on hetken euforinen, leijuva olo.

Autossa matkalla kotiin vikasta palaverista

Autossa matkalla kotiin vikasta palaverista

Sitten iskee pariksi päiväksi kooma, aivosumu, saamattomuus. Loman alku. Sitä se on. Irti-päästäminen. Mielekkäistä ja kiinnostavista töistä,  arjen rutiineista ja velvollisuuksista. Nyt parit pitkät yöunet nukkuneena, ilman herätyskelloa heränneenä, pyjama-päivä vietettynä – olihan sadepäivä, alkaa taas kuulla käen kukunnan, meren, tuulen ja tuulikellon. Loman ja mökin hiljaiset, armolliset, hoitavat äänet.

Loma

Loma, Vera uskollisena vieressä

Ja mikä parasta, eka kirja luettuna. Juha Itkosen ”Palatkaa perhoset”. Ihana, haikea luku-elämys. Ainakin yhtä vahva kuin edeltäjänsä ”Anna minun rakastaa enemmän”. Nyt jälkimainingeissa – jossain kirjan maailman ja omien ajatusten rajamailla. Yksi onnellisimpia tiloja on saada uppoutua hyvin kirjoitetun tarinan vietäväksi. Ihan vielä en haluaisi sieltä pois. Onneksi on mukaan hamstrattu pino lupaavia kirjoja. Kauaa ei siis tarvitse surra eroa romaanin henkilöistä, joihin kahden kirjan aikana ehdin niin kiintymään. Pääsen seuraavaan maailmaan, seuraavien ihmisten sisään.

Seuraavat kirjat

Seuraavat kirjat

Mitä te luette kesällä? Suosituksia? Lupaan laittaa kirjavinkkejä sitä mukaa kun ehdin niitä ahminaan!

Aurinkoa kaikille <3

  • Raakel