Aki Riihilahti: Uskallatko muuttaa?

Yli miljoona Suomen kansalaista tai syntyperäistä suomalaista asuu ulkomailla. Kun katsoo härmäläisen yhteiskunnan menoa, on vaikea kuvitella, että tahti olisi vähenemään päin. Yleisimmät syyt muuttoon ovat työ, opiskelu, perhe tai eläkepäivät.

Aki Riihilahti
Aki Riihilahti

Vuonna 2009 esitin vaikutusvaltaiselle delegaatille aavistukseni, että Suomessa on vaarana aivovuoto, kun suomalaisia osaajia muuttaa jatkossa yhä enemmän ulkomaille.
Kommenttiani vähäteltiin. Päättäjät olivat sitä mieltä, että vaikka ulkomaille mentäisiin töihin ja opiskelemaan, se on vain väliaikaista. Epäilen edelleen. Eivätkä isänmaastamme ole pois muuttamassa katupartijoijat, vaan työelämän erityisosaajat. Viimeksi törmäsin valituksiin, kuinka sairaanhoitajat muuttavat paremman palkkauksen ja työmahdollisuuksien vuoksi itään, etelään ja länteen, ja it-ammattilaiset ja insinöörit työllistyvät kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Työnteko ja yritysilmapiiri Suomessa eivät rohkaise jäämään tai muuttamaan takaisin.
Ketä muita olemme vaarassa menettää? Pahojen kielien mukaan ainakin naiset, opiskelijat ja eläkeläiset. Tiedän useita tapauksia, kun suomalaisia naisia on muuttanut miehen perässä ulkomaille. Tuttu ja turvallinen alkaa tuntua ihmissuhteissa helposti jurolta, kun muualla osoitetaan luontaisesti enemmän huomiota. Silti väittäisin, että ”ne vievät meidän naiset” on enemmän urbaania legendaa kuin maastamuuton syvin olemus.
PISA-tulosten huumassa emme huomaa, että vaikka Suomi on erinomainen maa opiskella, ei huipuille löydy juuri muuta vaihtoehtoa kuin ulkomaiset opinahjot. Todelliset lukemat ja trendin näyttää vasta nyt peruskoulussa oleva sukupolvi, joka ajattelee maailmasta ja isänmaastamme täysin eri tavalla kuin uskallamme kuvitellakaan.

Suomi ei myöskään ole enää itsestäänselvyys päivätyönsä jo tehneille. Fuengirola on kuin aikuisten Hoplop. Espanjan aurinkorannikolle muuttaminen on helppo ranneke, jolla löytyy rantakadullinen ravintoloita ja valoa, sekä kaikki mahdolliset ikäihmisten palvelut on saatavilla jopa härmän kielellä.
Itse asiassa kirjoitan tätä kolumnia appivanhempien luona fuengirolalaisessa ravintolassa, jonka päivän lounaslista on saatavilla vain kotimaisen yksinkertaisesti ”hernekeittoa tai pyttipannu”. Prismaan ja ruisleipään kaikessa turvautuva härmäläinen ei hae eksoottisia kokemuksia vaan tuttua ja turvallista.

Eniten meikäläisiä löytyy Ruotsista ja USA:sta, yhteensä jopa puoli miljoonaa ulkosuomalaista. Silti Ruotsissa on jopa merkittävämpi syyrialainen kulttuuri kuin suomalainen. Vaikka suomalaisia on monessa sukupolvessa ja lukumäärältään erityisen paljon Svea-mamman mailla, ei yhteisö ole luonut mitään kulttuurillista jälkeä naapurimaahamme, korkeintaan syytökset humalahakuisenstapuukkojunttiudesta. Sen sijaan huomattavasti vähälukuisemmilla syyrialaisilla on Ruotsissa merkittäviä omia yrityksiä, ravintoloita ja urheiluseuroja, joissa maan identiteetti paistaa ylpeänä läpi.

Olen asunut ulkomailla ja usein miettinyt ulkomaille muuttamista. Voin vakuuttaa, että ajatus siitä on useimmiten romanttisempi kuin todellisuus. Isänmaamme on kaikkea muuta kuin täydellinen ja juuri nyt syvässä henkisessä lamassa, mutta silti maassamme ja ihmistyypissämme on jotain erityisen tärkeää. Asun mielelläni synkkyyteen taipuvassa isänmaassani ja maksan valittamatta yli puolet tuloista veroina, ja perheeni haluan kasvattaa Suomessa.
Pelkään kuitenkin, että trendi on toiseen suuntaan. Työntäviä ja vetäviä syitä alkaa olla jo melkoisen paljon, ja koskaan ei ole ollut niin helppoa vaihtaa maisemaa kuin nykypäivänä.

Kommentit (1)
  1. Ihan totta Aki turisit delegaatille, että aivovuotoa tapahtuu. Ja tulee tapahtumaan enemmän ja enemmän:
    – työ muuttuu jatkuvasti yhä paikkariippumattomaksi
    – sosiaaliset suhteet tapahtuu yhä enemmän vain somessa
    – netin kautta näkee kotimaan uutiset ja tv-ohjelmat jne.

    Ja sitten siihen päälle se mainitsemasi ulkomainen puoliso, niin moni saattaapi jäädä sinne maailmalle. Mutta, ei Suomesta kyllä aivopoweri ihan heti pitäisi loppua. Perkeleen fiksua kansaa, mutta itseluottamus ehkä vähän hakusessa, josta syystä niitä menestyviä brändejä ei synny samaan tahtiin kuin esim. Ruotsissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *