Markus Leikola: Ruotsi porkkana, Suomi keppi

Kun virta tuo suomalaiselle lastun tullessaan, suomalainen ottaa kirveen käteensä ja lähtee yläjuoksulle katsomaan, kuka se minun maitani ja metsiäni pitkin kulkee. Ruotsalainen samassa tilanteessa pakkaa naistenvaatteita ja huonekaluja tuohikonttiinsa ja lähtee hieromaan kauppaa mahdollisen uuden asiakkaan kanssa.
Oikeastaan kaikissa kevään merkittävissä poliittisissa kysymyksissä ollaan haisteltu varovasti länsituulta: miten asia on

Markus Leikola
Markus Leikola

Ruotsissa hoidettu, mitä Ruotsi tekisi? Ruotsalaiset kun näyttävät keksineen kaikkiin meidän isoihin pulmiimme jo ajat sitten sellaisen ratkaisun, jolla hyvinvointiyhteiskunta pysyy pystyssä, talous kasvaa eikä verotus kiristy kohtuuttomasti.
Sote-uudistuksessa kokoomus on liputtanut valinnanvapautta ruotsalaiseen malliin. Totta, siellä asukas saa itse valita kunnallisen ja yksityisen terveyskeskuksen välillä. Kaikki kilpailevat potilaan suosiosta, mutta eivät lompakosta: sekä yhteiskunta että potilaat maksavat hoidosta saman korvauksen niin yksityisille kuin julkisillekin parantajille. Mutta Ruotsissa ei ole työterveyshuoltoa ohituskaistana.
Entä paikallinen sopiminen, työmarkkinakevään kuuma peruna? Ruotsissa työntekijät joustavat monesti enemmän kuin Suomessa, mutta hallitusti. Vastapainona työntekijöillä on edustus yritysten hallinnossa ja ne pääsevät näkemään päätöskabineteissa, milloin firmalla aidosti menee niin huonosti, että eduista on tingittävä.

Jo näistä esimerkeistä huomaa, että siinä missä suomalaisen politiikan keskeisin työkalu on keppi tai lukitut ovet, Ruotsissa se on porkkana. Kyllä Suomessakin puhutaan kannustinloukuista, eli siitä, että paljon erilaisia yhteiskunnan tukia saavan ei kannata lähteä matalapalkkaiseen työhön. Mutta kun samaan aikaan halutaan alentaa myös matalimpia palkkoja, keppiä käyttävä oikea käsi ei tiedä, mitä keppiä käyttävä vasen käsi on tekemässä. Kun jossakin kädessä pitäisi olla se porkkanakin.
Kepin ensisijaisuus on pitkä kulttuurinen perinne, ajalta jolloin herrat olivat sitä mieltä, että tyhmä kansa ei osaa päättää asioita itse. Herran pelko on viisauden alku – kuinka suomalaiselta sekin kuulostaa. Ja mitä tapahtui, kun 1920-luvusta lähtien myös vasemmisto ja köyhän kansan edustajat pääsivät päättämään asioista? Varmuuden vuoksi ryhdyttiin säätämään rajoituksia ja kieltoja paljon aiempaa enemmän. Toki heikompien turvaksi – mutta myös paljon lisää keppiä.

Ruotsi on ymmärtänyt maahanmuuttajat voimavarana. Maahan on otettu lisää väkeä vainoja pakoon, tehtaisiin työläisiksi, sodan jaloista, milloin mistäkin syystä. Mutta Ruotsilla on myös ollut hyvä brändi, jonka seurauksena koulutetuimmat ovat halunneet Ruotsiin.
Maahanmuuttajat ovat perustaneet yli 80 000 yritystä. Ne, jotka ovat palanneet kotiseuduilleen, ovat vieneet mennessään sekä ruotsalaista kansankoti- ja demokratia-ajattelua mutta myös kaupankäyntitaitoja ja kauppasuhteita. Suurin Ikean käyttämä puutuotetehdas on Puolassa, ja puolalaiset ovat pohjoismaalaisten, saksalaisten ja jugoslaavien jälkeen suurin siirtolaisryhmä Ruotsissa.
Suomi on nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa se voi ratkaista rakenneongelmat ja maahanmuutto-ongelman yhdellä iskulla. Tarvitsemme kiireesti selvityksen siitä, mitä tänne asti tulleet korkeakoulutetut ja kielitaitoiset uussuomalaiset osaavat ja miten osaamista käytetään. Heidän laittamisensa risusavottoihin ja lumitöihin on pahin karhunpalvelus, minkä voimme omalle kansantaloudellemme tehdä. Ei edes huono vitsi. ●

Kommentit (1)
  1. Mikko Heiskanen
    6.2.2016, 10:56

    Minun mielestäni viimeisin suomalainen, joka on suuttuneena lähtenyt kohti ylävirtaa (Raja-Jooseppia) vierasta vastaan on presidentti Niinistö. Hänellä tosin ei ole repussaan kirvestä, ei ehkä edes linkkaria, mutta kuitenkin aika vahva ase, nimittäin arvovaltaa, pykäliä sekä soveltamisehdotuksia. Ja ennen kaikkea käsitys, että keskeisessä asemassa ovat sopimukset ja pykälät – ei se miten tilanteessa pitää toimia, kun hädänalaisten ihmisten määrä liikkuu miljoonissa.

    Niinistön reagointitapa on mielestäni täysin väärä, se on ihmisyyden vastaista.

    Mikä tässä on vialla? Onko Niinistö liian vanha, viehättynyt yhdestä sanasta “tolkku” niin, ettei sen vuoksi mikään saisi juuri muuttua? Onko Niinistö sittenkin perimmiltään vain pykäläjuristi, joka ei kykene hahmottamaan muutoksia?

    Suomen suurin vaikeus tällä hetkellä on väestön vanheneminen ja väestön siirtyminen suuriin asutuskeskuksiin, niin että suurimmassa osassa maata rakennetun infrastruktuurin arvo uhkaa huveta olemattomiin.

    Maahanmuuttajiin pitäisi suhtautua myönteisesti. Nauvo on tästä hyvä esimerkki. Jostain vain on päässyt leviämään käsitys, ettei toimintatapaa voi skaalata:

    http://yle.fi/uutiset/brittilehti_suomalainen_pikkukunta_malliesimerkki_pakolaisten_hyvasta_vastaanotosta/8620404

    Toimintatavan voi skaalata. Siihen ei ole mitään estettä, kunhan käsitykset saadaan muuttumaan. Niinistön käsitys ensimmäisenä. Presidentin puhetta (käsityksiä) pitää arvostella, koska siihen on olemassa hyvät syyt!

    Sanan voimalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *