Pääkirjoitus: Kansainvaellus

Marja Aarnipuro
Marja Aarnipuro

Eipä käy kateeksi poliitikkoja. Näinä kauhistuttavina terrori-iskujen aikoina heidän on päätettävä, mitä tehdään kansainvaellukselle, joka suuntautuu Eurooppaan Välimeren yli.

Vuonna 2014 Välimeren ylitti 218 000 ihmistä, joista useimmat pakenivat väkivaltaa ja vainoa. Yli 3 500 heistä kuoli tai katosi. YK:n pakolaisjärjestön pääsihteeri António Guterres kuvaa pakolaisvirtaa suurimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi sitten toisen maailmansodan.

Guterres sanoi Time-lehden haastattelussa näin: “Emme voi estää ihmisiä pakenemasta henkensä edestä. He tulevat. Meidän valintamme on, miten hyvin hoidamme heidän tulonsa – ja miten inhimillisesti.”

Ratkaisu on lopettaa maailmassa riehuvat konfliktit ja estää uusia syttymästä. Mutta sillä välin meillä on laillinen velvollisuus auttaa näitä pakolaisia. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Se on myös poliittinen periaate, joka on ohjannut kansakuntia tuhansia vuosia.

“Tälle arvoperustalle moderni Eurooppa on rakennettu”, Guterreskin muistuttaa.

Helpointa olisi pistää pää pensaaseen ja leikkiä, että Suomi on saari, joka tulee toimeen omillaan ja jonka ympärille voi rakentaa muurit. Mutta kun ei ole. Meillä on yhteinen vastuu ihmisten hädästä. Jos me emme sitä vastuuta kanna, emme voi kutsua itseämme YK:n jäseniksi tai eurooppalaisiksi – emme edes ihmisiksi.

 

Apu kävi Lampedusan saarella vuonna 2011 jututtamassa Välimeren ylittäneitä pakolaisia. Lue juttu täältä!

Kommentit (1)
  1. Nykyinen pakolaisvirta ei yksin olla pitäisi eurooppalainen ongelma, asia jonka Euroopan maiden tulisi ratkaista vaan kansanvälinen asia – kaikkien rauhanomaisten kansakuntien ja YK:n yhteinen asia ratkaista.
    Turvapaikkojahan voi myös antaa kaikki maailman rauhanomaiset suuret valtiot kuten Kiina, Venäjä, USA, Brasilia, Saudiarabia.
    Turvapaikkaa pitäisi pystyä anoa YK´n puitteissa myös.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *