Pääkirjoitus: Onko maahanmuutto ainoa puheenaihe?

Suomessa yli 900 000 henkilöä uhkaa köyhyys- tai syrjäytymisriski Tilastokeskuksen mukaan. Heinäkuussa maassamme oli yli 200 000 työtöntä. Orastava nousukausi varmasti kaunistaa näitä tilastoja, mutta siitä huolimatta lähes miljoona riskiryhmäläistä on liikaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääkärille jonotetaan edelleen monessa kunnassa kohtuuttoman kauan. Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus olisi korjata tämä asia.
Meillä on paljon yksinäisiä vanhuksia. Liian monia hoidetaan kotona liian kauan. Hoitajilla on kiire, työn suunnittelu ontuu.
Kymmenisen prosenttia nuorista ei ole koulutuksessa eikä työelämässä. Masennus vie kahdeksan ihmistä päivässä työkyvyttömyyseläkkeelle. Läheskään kaikki mielenterveysongelmista kärsivät eivät saa hoitoa tarpeeksi nopeasti.
Ratkottavia ongelmia meillä riittää, mutta kärjistäen voisi sanoa, että vain yhdestä puhutaan. On täysin ymmärrettävää, että maahanmuutto ja pakolaiset herättävät tunteita. Erityisen hyvin sen ymmärtää Turun traagisten tapahtumien jälkeen. Silti minusta tuntuu, että alamme sokeutua tuijottaessamme yhteen pisteeseen. Käytämme liian paljon energiaa maahanmuutosta kiivailemiseen.
Mikä on terroristien unelma? Se, että he saavat meidät riitelemään keskenämme. Heidän tavoitteensa on hajottaa länsimaiset yhteiskunnat. Kun me asetumme toinen toistamme vastaan, vain he voittavat.