Tuomas Enbuske: Ideologiat eivät ole pysyviä

Demareiden uusi puoluesihteeri Antton Rönnholm ja hänen edeltäjänedeltäjänsä Mikael Jungner saavat usein kuulla ivaa siitä, että he ovat ”kaappikokoomuslaisia”.
Jungnerilla se johtuu älykkäälle ihmiselle tyypillisestä tavasta ajatella ”oudosti” ja puhua demarikielen asemesta suomea. Antton Rönnholmilla puolestaan on epäilyttävän hyvin istuva puku, ja siksi häntä on verrattu Alex Stubbiin. Lisäksi Rönnholm ei ole ole demarityyliin tuhlaillut muiden rahoja, vaan hän on ollut yrittäjä. Ja kun häntä syytettiin liian hyvistä konsulttipalkkioista, Rönnholm osasi – toisin kuin suurin osa vasemmistolaisista – kertoa, että se, mitä firma laskuttaa, ei ole lähelläkään sitä, mitä yrittäjälle jää käteen.

Tuomas Enbuske

Tuomas Enbuske

Ei ole olemassa sosiaalidemokratian tai porvarillisuuden lokeroa, vaan kaikki ideologiat ovat olemassa pelkästään niiden kannattajien ja ennen kaikkea vastustajien päässä.
Sosialistien, porvarien, muslimien ja feministien mielestä ulkopuolinen tulkitsee heitä aina väärin. Siksi päädytään aina kiistelyyn sanojen merkityksestä, vaikka oikeasti vain teoilla on merkitystä. Tämä johti aikoinaan koomisiin käsitteisiin, kuten ”reaalisosialismi”. Ikään kuin olisi olemassa jotain muuta sosialismia kuin sitä, mitä reaalimaailmassa toteutetaan.

On kyse historiattomuudesta. Nykymaailman ymmärtämiseksi historiaa pitäisi opettaa koulussa paljon enemmän. Monelle, fiksullekin, ihmiselle tulee yllätyksenä esimerkiksi nykypuolueiden linjojen suuret muutokset.
Esimerkiksi kokoomus profiloi itseään vapaana virtaavan viinin ja yksilönvapauksien edistäjänä.
Vielä 1960- ja 70-luvulla kokoomus oli ennemminkin kaiken kivan kieltäjä. Silloin vasemmisto taas edusti vapautta, vapaata seksuaalisuutta, vähemmistöjen oikeuksien puolustamista ja muuta edistystä. Kokoomus, tai tarkemmin sanottuna sen edeltäjä, halusi aikoinaan lähinnä Suomesta konservatiivisen kuningaskunnan.
Nyt homma on heittänyt kuperkeikan. Vasemmistoliitto ja demarit ovat sitä mieltä, että ennen oli paremmin. Vasemmistolaisista on tullut säilyttäjiä, konservatiiveja.
Vielä 1950-luvulla Suomen kommunistit mainostivat vaalien alla vaatimalla tuloverojen alennuksia. Verot nähtiin porvarillisen Suomen tukemisena.

Yhdysvalloissa mustat äänestävät nykyään demokraatteja ja republikaanit ovat rikkaiden valkoisten puolue. Ennen oli päinvastoin. Donald Trumpin puolue perustettiin aikoinaan pohjoisvaltioissa toimineiden orjuuden vastustajien puolueeksi. Vielä 1950-luvulla republikaanien julkkiskannattajia olivat mustat starat, kuten laulaja Nat King Cole tai urheilija Jesse Owens, jota Hitler kieltäytyi kättelemästä Berliinin olympialaisissa 1936.
Mutta missään ei muisteta sanoa, että myöskään demokraattinen presidentti Franklin D. Roosevelt ei kutsunut neljän kultamitalin voittajaa Valkoiseen taloon kättelemään. Republikaanit olivat mustien puolue pitkälle 1960-luvulle, minkä jälkeen radikaalit ”kaappasivat” demokraattipuolueen ja roolit kääntyivät päälaelleen.

Ideologiat eivät siis ole pysyviä. Ne ovat sitä, minkä me niistä teemme. Ainoa puolue, joka vastusti Tšekkoslovakian miehitystä 1968 oli vasemmistolainen SKDL, kun taas Suomen porvarit olivat hiljaa. Ja kun muutama rohkea porvari, kuten Georg C. Ehrnrooth ja Tuure Junnila, arvosteli Neuvostoliittoa ja Kekkosta, heitä pilkattiin fasisteiksi. Siis näitä miehiä, jotka puolustivat demokratiaa.
Vaihtoehtoiset faktat eivät siis ole Trumpin ajan tuote.

Kommentit
  1. 2

    Tom Joad sanoo

    Juu, ja Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 porvaristomme käveli Esplanadia punainen ruusu rintapielessään. Kaikilla oli rinnassaan punainen ruusu. Tsaarin vallan kukistuminen nähtiin hyvänä asiana oikealta vasemmalle, porvarit hurrasivat Leninille. Tässä mielessä tilanne ei ole muuttunut. Nyt jos Putin kaatuisi ja tilalle tulisi kommunismi, niin luulen että valtaosa Suomessa iloitsisi. Kommunistit ovat Venäjän toisiksi suurin puolue. Jos nykyvalta kaatuu, niin ei mistään yhden prosentin kapinallisista ole sen tilalle, valtaan nousevat kommunistit. Heillä on Putinin puolueen jälkeen eniten kannatusta.

    • 2.1

      Jori K. sanoo

      Vallankumouksen aikaan Lenin oli maanpaossa Sveitsissä. Kun uusi vallankumoushallitus ei suostunutkaan Saksan tarjoamaan rauhaan, Saksa lähetti Venäjälle miehen joka suostuisi. Vladimir Iljitš kaappasi Pietarissa vallan ja toimi sitten Saksan kumileimasimena sodan loppuun asti. Löi leiman myös Suomen itsenäisyysjulistukseen kun Saksa sitä vaati.

  2. 4

    Ijeekieemikermi sanoo

    huom. Hitler ei varsinaisesti kieltäytynyt kättelemästä Owensia, vaan halusi kätellä ainoastaan saksalaisia voittajia. Kun sanottiin että se ei käy päinsä, Hitler päätti olla kättelemättä ketään.

    Älkäämme suotta morkatko Hitleriä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *