Tuomas Enbuske: Trumpin äänestäjä on ovia paiskova murkkuikäinen

Jos joku olisi 2003 väittänyt, että joku päivä harmiton tosi-tv-julkkis on Yhdysvaltain presidentti, Timo Soini Suomen ulkoministeri, Britannia eronnut EU:sta ja Venäjä sellainen turvallisuusuhka, että jopa monet vihreät ovat kääntyneet Naton kannalle ja eniten ”isänmaalliseksi” itseään kutsuvat suomalaiset veljeilevät Putinin fasistisen hallinnon kanssa, olisin vienyt puhujan välittömästi Auroran päivystykseen.

Tuomas Enbuske

Tuomas Enbuske

Työkaverini tuli vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna masentuneena töihin. Tony Halme oli valittu sellaisella äänimäärällä eduskuntaan, että moni jo vuosia A-studiossa latteuksia ladellut ammattipoliitikko näki siitä vain unia. Kaverini vaimo oli ollut Halmeen valinnasta niin vihainen, että oli kieltäytynyt vaali-iltana seksistä.
Vasemmistolaiset tutkijat raahattiin analysoimaan, miksi ihmeessä köyhät olivat äänestäneet väärin. Syy oli tietysti jonkun muun kuin äänestäjän. Kyse oli jonkinsorttisesta väärästä tietoisuudesta ja porvarien tekemästä huijauksesta. Samoin kuin Itä-Eurooppaa ihannoivat kommunistit haukkuivat 70-luvulla länsieurooppalaisia sosiaalidemokraatteja ”väärässä, porvarillisessa tietoisuudessa” elämisestä, kun nämä eivät halunneetkaan vallankumousta, vaan olivat tyytyväisiä väritelevisioihinsa, Opeleihinsa ja Mallorcan-matkoihinsa.
Nyt oli kyse samasta. Persujen äänestämiseen oli löydyttävä joku keittiöpsykologinen syy. Eihän jalo köyhä muuten sellaista tekisi.

Eräs toinen parhaista ystävistäni kertoi äänestäneensä Tony Halmetta. Eikä hän ollut mikään keskiolutbaareissa tupakoiva raukka, jollaiseksi persujen äänestäjiä alentuvasti kuvataan puoli yhdeksän uutisten kuvituskuvassa.
Hän opiskeli kauppakorkeassa, oli vaalien aikaan vaihdossa Etelä-Koreassa, oli myöhemmin tohtorikoulutusohjelmassa, tulee ylemmän keskiluokan perheestä, ei ole rasisti ja on nykyään menestyvä yrittäjä.
Ei nyt mainita nimiä. Tai noh, mainitaan. Kyseessä oli ystäväni Erik Pöntiskoski. Sori Erik!
Kysyin Ersalta, miksi ihmeessä hän oli äänestänyt Halmetta. Vastaus oli selvä: ”Haluan nähdä mitä tapahtuu.” Hänestä ajatus siitä, että Halme meni eduskuntaan, oli kuin mielenkiintoista tosi-tv:tä. Ei Erik erityisemmin ”poliittista eliittiä” vihannut, mutta hänelle poliittisten puolueiden erot olivat ärsyttävän pieniä.
Suomessa kokoomuksen ja Vasemmistoliiton näkökulmat yhteiskunnasta eivät eroa kuin muutaman prosenttiyksikön painotuseroilla. Kumpikaan poliittisesta ”ääripäästä” ei loppujen lopuksi aja erilaista yhteiskuntajärjestelmää. Kaikki puolueet haluavat Suomessa säilyttää markkinatalouden ja hyvinvointivaltion hieman erilaisin sosiaaliliberaalein painotuksin. Mutta menepä sanomaan se kokoomuslaisille tai vasemmistolaisille. Ne suuttuvat.
Mutta niin suuttuvat myös HIFK:n ja Jokereiden fanit, jos sekoitat joukkueet.

Erik kertoi äänestäneensä Halmetta pottuillakseen. Tästä oli osaltaan kyse myös Donald Trumpin voitossa. Moni äänesti Trumpia samasta syystä kuin murkkuikäinen paiskoo ovia. Tarkoitus oli saada aikaan edes joku reaktio. Kun äänestää järkevästi, ei saa olla mukana muutoksessa.
Trumpin poliittinen linja on jos nyt ei suoraan fasismia, niin vahvasti sen kanssa flirttailevaa. Se ei silti tarkoita, että USA:ssa asuisi 60 miljoonaa fasistia.
Nykyihminen ei saa jännitystä, väkivaltaa ja vaaran tunnetta enää nahkasohvallaan. Teemme mitä vain, jotta saisimme sitä muualta. Vaaraton paikka tällaisen kokemiseen ovat väkivaltaviihde ja urheilu. Vaarallisempaa taas politiikka.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *