Vexi Salmi: Toivo Kärki 100 vuotta

Toivo Kärjen syntymästä tulee 3. joulukuuta kuluneeksi sata vuotta, ja siitä, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran, viisikymmentä vuotta.
Ensimmäisen yhteisen laulumme teimme vuonna 1966. Lähdimme syyskuussa Irwinin Lapin-kiertueelle. Taustayhtyeeksi oli valittu Juhani Korjuksen orkesteri solistinaan Sirkka Keiski. Sirkka oli tehnyt ensisinglensä jo vuotta aikaisemmin, mutta Kun rakkaus on kuollut / Säästä suudelmasi jäi aika pienelle huomiolle.
Halusimme tehdä kiertueen tyyliin sopivan levyn. A-puolelle tuli Irwinin ensimmäinen menestys En kerro kuinka jouduin naimisiin uudella tekstillä ja nimellä En minäkään kerro kuinka jouduin naimisiin ja kääntöpuolelle Topin kanssa tekemäni laulu Enempää en kerro. Levy meni Yleisradiossa soittokieltoon, mutta soi jonkin verran levyautomaateissa. Yhteistyö Toivo Kärjen kanssa alkoi.

Vexi Salmi
Vexi Salmi

Tapasin Toivo Kärjen lähes viikoittain käydessäni Helsingissä ja vuosikymmenten vieriessä yhteisiä lauluja syntyi yli sata. Ilman Kärkeä en olisi tehnyt yhtä paljon lauluja: levytettyjä tekstejä on reilusti yli 3 000.
Irwinin ura oli lähellä sydäntäni. Iskelmien ja rakkauslaulujen tekeminen tuntui mahdottomalta tunteilulta. Olin kirjoittanut vain muutaman laulun muille artisteille kun siirryin Musiikki-Fazerille sanoittajaksi ja tuottajaksi vuoden 1971 alussa.
Topi ei koskaan tyrkyttänyt mitään. Hänellä oli parempi taktiikka, jolla hän mursi mielipiteeni ja käänsi pääni. ”Jos olisin Vexi Salmi, opettelisin riimit ja tekniikan”, hän alkoi keskustelunsa. Se sai uteliaisuuteni heräämään ja luin hänen antamansa oppikirjat.
Viikon kuluttua tavatessamme väitin osaavani jo kaiken. Topi hymähti ja jatkoi: ”Jos minä olisin Vexi Salmi, opettelisin nuotit.” Yritin väittää vastaan, että enhän minä sävellä, mutta Topi perusteli, kuinka nuottien osaaminen helpottaisi työtäni.
Tapasimme taas viikon kuluttua ja kerroin osaavani jo nuotit. Topi hymähti ja antoi minulle sävellyksensä tekstitettäväksi. Käytännön työn ja monien virheiden kautta huomasin vihdoin olevani ammattilainen.

Topin alaisena opin paljon muutakin koko äänilevyalasta. Tarkkailin varaston hyllyjen tapahtumia ja opin ymmärtämään suomalaisten makua.
Hyllyistä löytyi levyjä, jotka eivät näkyneet myyntilistoilla, mutta myivät tasaisesti ja pitempään kuin hitit. Nämä kestomenestyjät kuvasivat suomalaisten todellista musiikkimakua. Seitsemän vuotta Musiikki-Fazerilla ja Kärjen alaisuudessa oli minulle levyalan korkeakoulu.
Perustin oman levy-yhtiön, mutta se ei katkaissut yhteistyötämme. Teimme edelleen lauluja harvakseen, ja tahti kiihtyi, kun Topi jäi eläkkeelle. Hän vuokrasi työhuoneen levy-yhtiömme tiloista.
Naapurihuoneessa työskenteli toinen Musiikki-Fazerin aikainen työtoverini, kustannusjohtaja Osmo Ruuskanen. Osmo oli lähtenyt omille teilleen ja perustanut oman levy-yhtiön, Bluebirdin. Kahden vuoden ajan teimme viikonloppumatkoja Topin kesämökille Asikkalaan. Viikonloppujen aikana syntyi parhaimmillaan parikymmentä laulua, joista suurin osa levytettiin.

Syksyllä 1991 teimme Warnerin, Bluebirdin ja Flamingon yhteistuotantona Toivo Kärki -levyn, jolle valitsimme kaikki parhaat artistimme. Mukana olivat muun muassa Vesa-Matti Loiri, Kirka, Hector, Kari Tapio, Kim Lönnholm ja Ressu Redford. Tämä oli vanhojen työ- ja muusikkoystävien kunnianosoitus mestarille.
Topi ehti kuulla levyn ennen poistumistaan joukostamme. Hän kuoli huhtikuun viimeisenä päivänä 1992.

Vexi Salmi

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *