Tuomas Enbuske: Ääliöhaaste

Mistä tunnistaa vegaanin? Ei hätää. Kyllä se kertoo sen itse. Katariina Souri heitti eteeni suorassa tv-lähetyksessä vegaanihaasteen. Vastasin kyllä. Vegaanius ei ole pelkkää kasvissyöntiä, vaan mikään eläinperäinen ei ole kosher. Ei siis juustoa, jogurttia tai viinejä, jotka on suodatettu liivatteen läpi. Etukäteen luulin, että jännintä olisi seurata vaikutuksia kropassani. Tajusin pian, että paljon mielenkiintoisempaa on sosiologinen koe. Tältä tuntuu toiseus.
En väitä, että minulla olisi aavistustakaan, miltä tuntuu olla vaikkapa transseksuaalinen lyhytkasvuinen ateistimuslimipakolainen. Mutta nyt tiedän, miltä normista poikkeaminen tuntuu. Alun vegaanivitsin olen kuullut tähän mennessä liioittelematta satatuhatta kertaa.

Tuomas Enbuske

Tuomas Enbuske

Olen koko elämäni kokenut vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta, mutta olen silti ulkoisesti kuulunut aina enemmistöön. Olen valkoinen eurooppalainen mies. En ole homo, en etnistä vähemmistöä enkä vammainen. Minun ei ole tarvinnut puolustella sitä, mitä olen. Olen oletusarvo. Olen suomalaisen ihmisen tehdasasetukset.
Toisenlaisuus ärsyttää. Yleisin tapa käsitellä hämmentyneisyyttä on piilottaa se ironiaan: ”Noh? Koetkos nyt sitten olevasi jotenkin parempi ihminen?” Facebook-tuttuni väitti, että vegaanina oleminen on sosialismia ja että olen mennyt lopullisesti sekaisin.
Kliseinen veganismi liitetään usein kiukkuiseen Voima-lehti-stereotypiaan, mutta vegaaniushan on juuri markkinataloutta. Päätän rahalla, mihin haluan maailmaa viedä.
Jos joku pakottaisi syömään lihaa, se olisi lähempänä sosialismia.

Ärsytyksessä on kyse ennustettavuuden hämärtymisestä. Ihmistä ahdistaa, kun joku ei ole käytökseltään kuin muut. Siksi vegaanius, homous, absolutismi – mikä tahansa poikkeama – ahdistaa liskoaivojamme. Poikkeama nimittäin vaatii ajattelua. Ja ajattelu taas on energian tuhlausta. Ihminen ei ole kehittynyt olemaan looginen. Ihminen on kehittynyt selviämään elossa.
Moni on tullut sanomaan, kuinka tuputan tapaani muille. Ainoa, missä olen veganismistani puhunut, on Twitter-tilini ja tv-ohjelmani. Molemmat saa napsautettua päältä nopeammin kuin kotioven Jehovan todistajien edestä.
Esimerkiksi homoudesta kuulee sanottavan: ”Se on ok, mutta miksi siitä pitää tehdä numero?” Mutta kuinka paljon omana itsenä oleminen on numeron tekemistä?
Jo parin päivän jälkeen huomasin alkavani miellyttää. Kaveripiirin yhteisellä brunssilla en kysynyt vegaanivaihtoehdoista kaikkien kuullen, vaan jälkikäteen tarjoilijalta, puoliksi kuiskaten. Huokaisin helpotuksesta, kun ministeriöön sovittu työillallinen peruuntui, koska en jaksanut selittelyä. Opin olemaan tekemättä itsestäni numeroa.
Kun aiemmin valkoisena lihansyöjämiehenä huusin elämäntapaani kulutuskäyttäytymiselläni, kukaan ei puhunut siitä tuputuksena. Myönnän, että itsekin ajattelin aiemmin, että vegaanit tai kasvissyöjät tyrkyttävät elämäntapaansa. Tämä johtui tietysti siitä, että olin ääliö. En nimittäin muista ikinä kenenkään tulleen keskeyttämään pihvinsyöntiäni tai kommentoineen sitä paheksuvasti.
Jos tarkkoja ollaan, kukaan ei ole edes mulkaissut pahalla, kun lautasellani on ollut eläimen raato. Sen sijaan lihansyöjät kommentoivat vegaaniuttani alituiseen.

Ihmisen älykkyys on lihansyönnin ansiota. Kehityimme älykkäimmäksi eläimeksi, koska söimme lihapitoista ruokaa. Mutta juuri meillä – toisin kuin muilla eläimillä – on kyky tehdä moraalisia päätöksiä. Lihansyönti on tehnyt meistä tarpeeksi älykkäitä voidaksemme olla vegaaneja.

Kommentit
  1. 1

    Aki sanoo

    ”En väitä, että minulla olisi aavistustakaan, miltä tuntuu olla vaikkapa transseksuaalinen lyhytkasvuinen ateistimuslimipakolainen.”

    Transsukupuolinen on se sana jolla asia menis perille parhaiten, kun toi vanhentunut termi on aika harhaanjohtava – kyse ei ole seksuaalisuudesta vaan sukupuolesta. Kiitos jos korjaat sen.

    • 1.1

      näin on näreet sanoo

      Juuri näin. Transsukupuolisuus ei ole seksuaalinen suuntautuminen. Sana transseksuaalisuus on vanha käännösvirhe englannin transsexual-sanasta, joka tarkoittaa oikein käännettynä transsukupuolista. Se on sekoittanut suomalaisten päitä jo vuosikausia siitä, mistä transsukupuolisuudessa on kyse.

      Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli ovat kaksi eri asiaa, vaikka linkittyvätkin osittain toisiinsa. Homoseksuaali ei ole homosukupuolinen, naissukupuolinen ei ole naisseksuaali eikä transsukupuolinen ole transseksuaali. Hänen seksuaalisuutensa on hänen transsukupuolisuudestaan erillinen seikka.

  2. 2

    Sonja Siikanen sanoo

    Jes, mahtavaa, että haaste on avannut Enbruskem silmät! Mutta käsitteet kuntoon, transseksuaali on loukkaava ja vanhentunut termi.

  3. 3

    Asioita seurannut sanoo

    Hyvä kirjoitus! Tosin lihansyönnin yhteys ”ihmisälyn kehitykseen” on enemmänkin hokema kuin mikään empiirinen tai edes teoreettinen fakta. Simpansseilla ja gorilloilla on paljon isommat lihakset kuin ihmisellä, vaikka esim.gorilla ei syö ollenkaan lihaa. Ihmiskehonrakentajat, jotka syövät runsaasti proteiineja, kasvattavat lihasmassaansa, eivät aivomassaansa.

    • 3.1

      Lööpperi sanoo

      Suosittelen tarkistamaan faktat ennen kommentin julkaisemista. Gorillat kuin apinalajitkin syövät jokainen lihaa jos sellaista käsiinsä saavat.

      • 3.1.1

        Asioita seurannut sanoo

        Mistäköhän oikein puhut? Simpanssit saattavat syödäkin lihaa, mutta gorillat ovat lähes täysin kasvissyöjiä. Olet ehkä sekoittanut gorillat simpansseihin.

        http://www.berggorilla.org/en/gorillas/general/everyday-life/what-do-gorillas-eat/

        ”Although gorillas don’t kill big animals, they regularly eat small animals (mainly insects). However, this constitutes far less than 0.1% of their food. In chimpanzees, up to 6% of the food may be animal matter.”

        0.1 % ravinnosta hyönteisiä ei todennäköisesti meinaa sitä, että gorillat olisivat kasvattaneet lihaksensa hyönteisillä.

      • 3.1.2

        Jarmo Winter sanoo

        Otetaan vaikka karrikoidusti tilanne, jossa talvella suomi on blokattu kriisitilanteessa tuonnin suhteen. Vegaanin olo voi olla enemmän kuin hankala. Jokunen välttämätön aminohappo jää saamatta. Ylihyvinvoivien hapatusta. Lentokoneella mm.tuotujen tuotteiden+ päästöjen kanssa äärimmäistä kaksinaismoralismia. Suomi pitäisi siirtää Aasiaan, jossa vegaanininen lähiravinto ihan hyvä halpa elintapa.

      • 3.2.1

        kommentoin sanoo

        Kys. löydös todistaa lähinnä sen, että varhaiset hominidit söivät lihaa, ei sitä että liha oli älykkyyden kehityksessä keskeinen tekijä. Kyseessä on parhaimmillaankin osaselitys.

  4. 4

    Kasper Kivistö sanoo

    Hyvä pohdinta! Tuossa muut jo ehtivätkin kommentoimaan, että termejä pitää päivittää ajoittain, mutta lähtökohtaisesti tärkeintä on, että otetaan transsukupuolisten olemassa olo huomioon, eli plussat siitä!
    Toinen huomio on, ettei lihaa useinkaan pidetä syynä älyn kehittymiselle, vaan sen kypsentämistä. Tai tarkemmin sanottuna monen asian yhteissummaa. (Kun ihmisapina oppi kypsentämään lihan, tarvittiin sen pureskeluun vähemmän voimaa, jolloin leukaa liikuttavat purulihakset heikkenivät ja jättivät kallolle tilaa kasvaa. Apinoilla purulihakset kiinnittyvät korkealle päälaelle, jolloin kallolla ei ole tilaa kasvaa. Ihmisellä ne kiinnittyvät ohimoiden korkeudelle.)
    Mutta kaiken kaikkiaan erittäin hyvä kirjoitus!

    t. Transsukupuolinen vegaani

    • 4.1

      Asioita seurannut sanoo

      Ei se liha liity kypsentämiseen suoraan. Kaiken ruoan kypsentäminen kevensi hammaskalustoa ja purukalustoa ja tuplasi imeytyvän energiamäärän. Ei se ihminen tyytynyt tulen keksimisen jälkeen vain kypsentämään lihaa, vaan kaikkea ruokaa.

      Ihmisen suuhan soeveltuu lihansyöntiin surkeasti. Ainoastaan voimakkaalla käsittelyllä (riiputus, kuivatus, kypsentäminen, keittäminen, paistaminen, maustaminen) ihminen voi ylipäätään isojen nisäkkäiden lihaa syödä. Simpanssin kaltainen raa’an lihan syönti olisi lähes mahdotonta.

  5. 5

    Kirsikka Manninen sanoo

    Erittäin hyvin kirjoitettu juttu!

    ”Lihansyönti on tehnyt meistä tarpeeksi älykkäitä voidaksemme olla vegaaneja.” Vastaan näin seuraavalla kerralla kun joku ihminen (taas vaihteeksi) päättää käyttää epäeettisen lihanmussuttelun perusteena valttikorttia siitä, miten ihmisälykkyys ja aivojen kehitys perustuu lihansyöntiin.

    Kiitos tästä!

    • 5.1

      Asioita seurannut sanoo

      Mutta kun ei ole todisteita, että suurempi lihansyönti olisi tehnyt ihmisistä älykkäämpiä.

        • 5.1.1.1

          Asioita seurannut sanoo

          Kyse on yksi tutkijoiden ”hokemista”, joilla herätetään yleisön mielenkiintoa, koska se on mieleenpainuva ja hieman provosoivakin. Yksi ”todistamaton hokema” oli se, että simpanssit eivät osaa uida alhaisen rasvaprosenttinsa takia. Tämähän oli ihan puutaheinää, vaikka sitä toisteltiin jopa vuosikymmeniä. Todellisuudessa simpanssit ovat hyviä uimareita, mikäli ne opetetaan uimaan. Sama kuin ihmisillä, aikuinen yksilö hukkuu, mikäli ei uimista ole harjoiteltu.

          ”Lihansyönti teki meistä ihmisiä” ei perustu yhtään mihinkään. Vähän sama kuin sanoisi että ”pienet varpaat tekivät meistä ihmisiä”. Kyllä, varpaiden pieneneminen ja lihansyönnin lisääntyminen tapahtuivat tiettynä ajanhetkenä, mutta se ei todista mitään siitä, että itse lihansyönti olisi jotakin aiheuttanut. Ihmisen elimistö ei ole sopeutunut erityisemmin lihansyöntiin. Ihmiselimistössä ei ole erityisen paljon lihaksia, vaan rasvaa. Ihminen on pikemminkin soveltunut hedelmänsyöntiin. Toisin kuin kaikki lihansyöjät ja sekasyöjät, ihminen voi pureskella vain pieninä annoksina ruokaa, hän joutuu nielemään erittäin pieniä klönttejä ravintoa, lihaan voi helposti tukehtua.

          Ruoan kypsentämistä voisikin sanoa paljon enemmän inhimilliseksi tavaksi valmistaa ruokaa. Lihan osuus ravinnosta puolestaan vaihtelee huimasti alueen ja vuodenajan mukaan. Sen sijaan kaikki ihmisyhteistöt kypsentävät ruokaansa, mikäli osaavat tulta käyttää.

          • 5.1.1.1.1

            Markus Lähdesniemi sanoo

            Luin juuri kirjan Sapiens – ihmisen lyhyt historia. Käsittelee myös tätä aihetta ja aika montaa muutakin ajankohtaista juttua. Hyvä kirja, sopii niin vegaaneille kuin lihansyöjille 🙂

      • 5.1.2

        Johanna sanoo

        Voi ihmiset, jutun pointti ei varmastikaan ollut oikeat nimitykset asioille, vaan valtaväestön toiminnasta poikkeamisen hankaluus. Omien valintojen puolustaminen ja selittely. Kun vastaat kyselyihin, tuputat omia uskomuksiasi. Miksi aina täytyy tarttua tarinan kannalta mitättömiin yksityiskohtiin ja saivarrella.
        Saman asian voin kokea uskoontulon seurauksena. Kun biletin, örvelsin kännissä, petin poikaystävää kukaan ei arvostellut toimintaani. Uskoontultuani tuputan kaikille näkemyksiäni, vaikka en edes ota asiaa puheeksi. Yritän lisäksi olla muita parempi, kun oma arvomaailmani on muuttunut. Jos pidät Jumalaa satuolentona saat toitottaa sitä kuinka paljon haluat, kukaan ei pidä sitä omien ajatusten tuputtamisena. Ei mulla muuta…

  6. 6

    siggan sanoo

    ”Alun vegaanivitsin olen kuullut tähän mennessä liioittelematta satatuhatta kertaa.”

    Nyt meni usko! Laskin lyhyesti: Joka päivä 3 tunnin ajan 2,5 vuotta sitten Souri haastattelun. 😉 Voi pojat, mikä mies.

  7. 8

    Heikki Kännö sanoo

    Pohjimmiltaan juuri noin. Mutta jos ei usko siihen, että lihansyönti maailmasta kokonaan loppuisi ainakaan markkinatalouden vielä vallitessa, ja haluaa silti vaikuttaa lihantuotannon eettisyyteen ja ekologisuuteen, kannattaa mieluummin pysyä sekasyöjänä ja äänestää lompakollaan eettisesti ja ekologisesti kasvatetun lihan puolesta. Vegaanius ja kasvissyönti toki ovat vastalauseita, mutta sellaisia vastalauseita, joita se lihantuottaja ei kuuntele, koska vegaani ei ole hänen asiakkaansa.

    • 8.1

      MrsW sanoo

      Mielestäni lähinnä eettistä lihansyöntiä olis syödä perheen lemmikki kun siitä aika jättää; sitä ei olla tuotettu vartavasten ruuaksi, ja ainakin useimmiten on saanut elää hyvän (joskaan ei-lajityypillisen) elämän. Mikäli eläin tuotetaan vartavasten ruuaksi, sen kasvattaminen ja tappaminen ei ole ekologista, saatika eettistä vaikka kuinka viherpestäis.
      Kyllä sen lihantuottajankin on alettava kuunnella kun asiakkaat loppuvat, ja kyllä, vielä ne loppuvat kun yhä useampi ihminen herää huomaamaan että kasvisruoka on oikeasti terveellistä, eikä eläinten tappamiseen liity minkäänlaista pakkoa – ainoastaan tottumus (mikä) samalla kiihdyttää ilmastonmuutosta huolestuttavasti.

      • 8.1.1

        Heikki Kännö sanoo

        Kyllä eläimiä on mahdollista kasvattaa siten, että niillä on ihmisen hoivissa paremmat ja turvallisemmat oltavat kuin luonnossa. Ne on myös mahdollista teurastaa eettisemmin kuin miten asia luonnossa hoituu. Kysehän on pelkästään siitä, miten ihminen tämän haluaa tehdä, ja mistä ihminen haluaa maksaa. Pikkuisen etsimällä löytyy esim. pientiloja, joissa nämä asiat ovat kunnossa. Lisäksi löytyy semmoiset asiat kuin riista ja kalastus, joita toki niitäkin voi arvostella eläimelle aiheutetun kivun vuoksi, mutta tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että aniharva eläin kuolee luonnossa vanhuuteen.
        Itse löydän kyllä paljonkin kasvissyöntiä puoltavia argumentteja, mutta eettisyys tai edes ekologisuus eivät kategorisesti ole sellaisia, vaikka toki nykytilanteeseen verrattuna ovatkin. Esim. sisäsvesien särkikalojen kalastus on parasta mahdollista vesistönhoitoa, ja epäeettiseksi tuo muuttuu minun nähdäkseni vasta siinä vaiheessa, kun nuo kalat kipataan kaatopaikalle tai minkinrehuksi eikä ihmisravinnoksi.

    • 8.2

      Ma sanoo

      Tehotuotanto on ympäristölle vähemmän raskasta kuin luomu. Luomu taas on eläimiä kohtaan armollisempaa kuin tehotuotanto.

      Kumman valitset? Itse en kumpaakaan.

  8. 9

    sanoo

    Tervetuloa munattomien joukkoon!*

    Ei, en ole vegaani, mutta vegetaari 80-luvulta lähtien ja olen aika moneen asiaan törmännyt. Ruoan sosiaalinen ulottuvuus oli yksi oivalluksistani, joka tuli ihan vain siitä ”erilaisuudestani”.

    Eikö mitään fyysisiä, muista ihmisistä riippumattomia tuntemuksia ole tullut? Tavallisinhan on ”kevyt olo”, josta väitän, että se ei liity vain ”ruoansulatuksen parempaan toimintaan” (mikä sekin on joskus aivan jotain muuta, sillä jos ei esimerkiksi ole tottunut syömään papuja ja sitten lisää niiden määrää merkittävästi, niin siinä voi mennä aikansa totutellessa).

    *Olen siis joskus 20 vuotta sitten ollut työkeikalla kurssikeskuksessa missä keittiö tiesi ruokani ja yksi kerta tultuamme lounaalle, keittiön heiluriovista tulee keittiötyöläinen ja kysyy kovaan ääneen: ”Kukas täällä on se munaton?” ”Minä!”,vastasin nopeasti ja reippaasti ennen kuin joku vie kukkakaalipaistokseni.

    • 10.1

      playerkiller54@gmail.com sanoo

      Tämä ”vegaanirummutus” loppuu silloin, kun ihmiset lopettaa eläinten turhan hyväksikäytön.

  9. 11

    Julia Kunelius sanoo

    Jee, hyvä hyvä! Terveisin nimim. vuoden vegaanihaasteessa elänyt 🙂

  10. 12

    Petra sanoo

    Jee, hyvä Tuomas! Ja kiva, että toit esille sen että luonnollinen ei välttämättä tarkota moraalisesti hyvää

  11. 13

    martti sanoo

    Tähän on pakko kertoa tosi tarina vuosikymmenten takaa. Tapahtui 1985 Pietarin sotilaspiirissä, Kronstadin sotilastukikohdaassa. Oli alkamassa illallinen, jonka isäntinä oli kolme kenraalia. En ollut huomannut kertoa isäntäväelle, että olen lääketieteellisistä syistä kasvissyöjä. Asia tuli esille illallisen alkaessa. Kenraalit kysyvät syytä kasvissyöntiini. Ajattelin olla nokkela ja vastata jotain paikkaan sopivaa ja isäntien ajatusmaailmaa koskettavaa: ”no kun kasvissyönti vähentää ydinsodan vaaraa”. Vitsiksi sen ajattelin lohkaisa, mutta lohkaisusta kehkeytyi toista tuntia kestäävä isäntien keskinäinen keskustelu. Tulkki pyyteli välillä anteeksi, että kestää. Sitten viimein tuli ’vastaus’. ”Perustelusi kasvissyönnnille on hyvä ja oikea. Kävimme läpi kaikki sodat viimeiseltä kolmeltasadalta vuodelta. Kuudesssakymmenessä prosentissa niistä syynä on ollut ravinnontuotanto, suoraa tai välillisesti. Jos otamme huomioon, että lihapohjaiseen ravinnontuotantoon tarvitaan kasvispohjaiseen ravinnontuotantoon verrattuna noin kymmenkertainen maa-ala, vastauksesi kasvissyöntisi persteluista on hyväksyttävä, ja lähes kannatettava”. Tämä tapahtui siis yli kolmekymmntä vuotta sitten ydinase Neuvostoliitossa. Vasta paljon myöhemmin olen itsekin huomannut, ettei vitsini niin tyhmä ollutkaan, ja kaikki eivät ymmärrä sitä vieläkään, kun tarjoan sitä perusteluksi vieläkin jatkuvalle kasvissyönnilleni. Kenraalit opettivat kasvissyöjä pasifistia : )

  12. 14

    eeva sanoo

    Ihminen tarvitsee B12 vitamiinia ja sitä ei saa luonnollisesti vain eläinkunnan tuotteista. B12 vitamiinin puutostilat ovat yleisiä Intian hindu-vegaaneilla. Purkkivitamiinit ovat kalliita ylellisyystuotteita.

    • 14.2

      Asioita seurannut sanoo

      Kaikki nisäkkäät tarvitsevat B12 vitamiinia, ja mikään niistä ei tuota sitä itse. Eläimet eivät osaa valmistaa B12 vitamiinia. Ihminen ”osaa” valmistaa yhtä hyvin kuin muutkin eläimet B12 vitamiinia, sitä syntyy meidän suolessamme bakteerien tuotoksena. Tämän takia monet eläimet (muiden syiden ohella) syövät omia ulosteitaan, koska siinä on B12 vitamiinia. On epäselvää, miksi useimmilla vegaanihinduilla ei ole B12 vitamiininpuutosta, mutta syynä voi olla lannoitustapa, jossa ulosteilla lannoitetaan kasvit. Sen sijaan länsimaihin muuttaneilla, puhtaita kasviksia syöneillä vegaaneilla puutosoireita voi tullakin.

      Mikä parasta, meidän ei tarvitse syödä kakkaa tai lihaa saadaksemme B12-vitamiinia: saamme sitä ihan pilleripurkista. Tai muista eläinkunnan tuotteista kuin esim. nisäkkäiden ja lintujen lihasta.

    • 14.3

      pakollinen kenttä sanoo

      B12 vitamiinin puutos ei ole veganismiin rajoittuva asia, sillä ketä vain voi saada B12 puutoksen. B12 vitamiinia on ennen ollut maaperässä, jolloin sitä on saanut syömällä puhdistamattomia kasviksia. Nykyään tuotantoeläimillekin annetaan b12 vitamiinia erikseen, koska ei muuten saisi sitä tarpeeksi.

  13. 15

    jv sanoo

    ”Haluatko maistaa?”

    Kun toinen tekee jotain outoa, niin osa vastuksesta on myös kummastelua. Jos antaa maistiaisen, niin ”outous” vähenee ja
    on itsekkin valmis kokeilemaan. Muistele tupakanpoltto-kokeiluita.

  14. 17

    Hattu sanoo

    Lähes 30 vuotta kasvissyöjänä (huom! ei EDES vegaanina) on opettanut mulle ainakin sen, mikä on tyrkyttämistä ja jatkuvaa tuputtamista. Esim. tällainen keskustelu:

    – Hei, miks sä tilasit vegeburgerin? Ooksä joku kasvissyöjä vai?
    – Joo

    Että jos kehtaat tilata kasvisruokaa lihansyöjän seurassa ja vastaat vielä sen esittämään kysymykseen, niin jumankekka mitä ”oman ideologian tuputusta” harrastatkaan. Huoh. Ei tosiaan tarvi odotella että joutuisi itse kertomaan asiaa kenellekään…

  15. 18

    Salla sanoo

    Tuntuu että aika monella on mennyt jutun pointti ohi. Kyseessä ei ollut huuto vegaaniuden puolesta vaan yksinkertaisesti kertomus siitä millaista on kuulua vähemmistöön.
    Ja fiksuille vegaaneille: kiitos reseptien jaosta ja huomauttelemattomuudesta, se antaa hyvän kuvan teistä. Tulee hyvä mieli siitä että on vielä ihmisiä jotka toimivat näkemyksiensä mukaan suojellen luontoa ja rakastaen eläimiä.
    Ei-fiksuille vegaaneille: kiitos kun kutsutte minua henkilökohtaisesti tappajaksi. Eiköhän sekin karma joskus tule päällenne. Se piristää kummasti päivää, varsinkin kun en IBS:n kanssa pysty syömään kasvikunnan proteiineja vaikka miten haluaisin.

  16. 19

    Mikä muuttaa maailmaa sanoo

    Kiitos Tuomas. Älykäs ja innoittava kolumni. Paljon muutakin, mutta siitä toiste. Kiitos !

    Itse vegaanius ei ole todellakaan vaikeaa, painvastoin. Se mm. selkeyttää ruokavalintoja . Saattaa vääjäämättä saattaa alentaa kolesteroli- ja verensokeriarvoja. Näin ainakin meillä.

    Vegaaniuden myötä alkaa todella käsittää, miten tunteellisesti ylipäätään suhtaudumme asioihin, jotka ovat vastoin yleisesti ylläpidettyjä kulttuurisia uskomuksia, käsityksiä ja tapoja.

    Vaikeimpia puolia yleisen tietämättömyyden ohella on eläimiä syövien yleinen tunnepitoinen provosoituminen vegaanin läheisyydessä.

    Joudun, (en saa ) selittelemään ruokailuvalintojani miettien tarkkaan miten asiat sanon. Mahdollisimman hillitysti kerron, (että en vaikuta fanaatikolta, joka ahdistelee ja pakkotuputtaa veganismia) että valintojeni taustalla ovat ennenkaikkea eettiset syyt, toisekseen terveydelliset ja voisivat olla myös vaikkapa ilmastonmuutokseen, tai maailman ruokapulaan liittyvät syyt.

    Järkeviä syitä syödä lautasellani makaavia viattomia perunoita, jotka nyt vaanivat uhkaavasti lihansyöjien mielenrauhaa.

    Kukaan ei kysy pihviään syöviltä, että miksi nämä syövät eläimiä.

    Vegaani sen sijaan saattaa joutua ristikuulusteluun maatalouspolitiikasta, vanhusten ja sairaiden hoidosta (miksi emme ensin hoida vanhusten / sairaiden / pakolaisten / naisten / lasten asioita kuntoon) ravitsemustieteestä, työllisyyskysymyksistä ( vaadimmehan eläintuotannon lopettamista lautasemme voimin) tai lääketieteestä ( vaadimmehan vastuuttomasti ihmisiä lopettaman eläintensyömisen, joka saattaa alta aikayksikön aiheuttaa vakavan aliravitsemustilan)

    Eläintensyömiselle on vaikea löytää nykymaailmassa järkiperusteita. Jos joku väittää, että ruokaviihde ja mainokset eivät suggeroi ja muokkaa alitajuntaamme, niin viimeistään vegaanina ymmärtää ruokamainoksien mahdin. Niitä katsoo toisin.

    Jos eläimiä syövät saataisiin katsomaan ruokansa alkuperän raadollista tuotantoa alusta loppuun asti silmästä silmään, niin asiat muuttuisivat. Tiedon ja kokonaiskuvan myötä valtaosa siirtyisi nikottelematta kasvisperäiseen ruokavalioon. Vapaaehtoisesti.

    Harva haluaa olla osallisena miljardin eläinten massamurhiin ja syödä näitä säilöttyjä stressaantuneita olioita jos näkisi eläinten oloja yhtä navettaa ja sikalaa pidemmälle. Lihateollisuuden onneksi niihin ei juuri törmää. Tieto lisää tuskaa ja vaikuttaa valintoihin. Siksi meille ei näytetä vapaaehtoiesti realistista eläintuotantoa. Etenkään niitä ”epäkohtia” tai yksittäisiä ”mätäpaiseita”.

    Heitänkin haasteen kaikille niille, jotka haluavat oikeasti yrittää ymmärtää vegaaniutta eettisestä näkökulmasta käsin.
    (terveyspuolesta kiinnostuneet katsokoot dokkarin Fork Over Knives)

    Katso dokkari Cowspiracy tai Earthlings. Mielellään molemmat. Katso loppuun asti. Älä laita silmiä kiinni. Earthlingsiä katsoessa se on äärimmäisen vaikeaa. Palkittua ja arvostettua dokkaria kutsutaan Veganmakeriksi. Syyt ymmärtää katsottuaan.

    Filmin jälkeen katsoo nahkakenkiään tai lattialla makaavaa lehmäntaljaansa, jäätelöannosta, koe-eläimillä testattuja pesuaineita ja nauravia nakkeja ihan eri tavoin.

    Toivuttuaan näistä voi lähteä perehtymään kotimaiseen eläintuotantoon. Ovathan Suomessa asiat sentään paremmin ( ikään kuin täällä ei syötäisi ulkomailta tuotettuja jäätelöitä ja makkaraa…) Tietoa kotimaastakin löytyy niin videoin kuin kirjoinkin. Eivät valitettavasti helpota yhtään. Olen sekä lukenut, että katsonut.

    PS. Jos se jotain auttaa, niin en minäkään syntynyt vegaaniksi. Ja olen nähnyt ja hoitanut lehmiä. Olen myös ylittänyt teini-iän ylittänyt aikoja sitten. En asu edes kehäkolmosen sisällä. En lähelläkään.

  17. 20

    Jännää sanoo

    ”Ihmisen älykkyys on lihansyönnin ansiota. Kehityimme älykkäimmäksi eläimeksi, koska söimme lihapitoista ruokaa. Mutta juuri meillä – toisin kuin muilla eläimillä – on kyky tehdä moraalisia päätöksiä. Lihansyönti on tehnyt meistä tarpeeksi älykkäitä voidaksemme olla vegaaneja.”

    Tarkemmin sanottuna asia meni niin että tulen käyttö lihan kypsentämiseen kasvatti muinaisihmisen aivojen kokoa koska kypsennys vapauttaa lihassa olevat ravinteet, hivenaineet ja vitamiinit elimistön käyttöön tehokkaasti, tämä taas johti evoluutioon jota ei ole tapahtunut samoin esim. raaka-ravintoa käyttävien ihmisapinoiden parissa. Olisi toki mielenkiintoista testata muutama satatuhatta vuotta simpansseilla miten käy kun heidän ruokavaliota aletaan muokata lihapitoiseksi ja kypsennetyksi, ensin toki pitäisi opettaa käsittelemään tulta.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *