Ammu ensin nuoli ja piirrä sitten maali II

Vastuun pakoilu ja tosiasioiden kieltäminen yleistyvät koko ajan. Kansainvälisen standardin mukaan köyhä on se, jonka tulot ovat alle 60 % kansalaisten keskimääräisestä tulosta. Tämä laskutavan mukaan meillä on köyhiä noin 700 000. Tämä on liian hirveä luku, joten asia kiistetään muuttamalla laskentatapaa. Enää keskustellaan vain oikeasta prosenttiluvusta, ei itse köyhyydestä. Jos köyhäksi katsotaan alle 50 % keskituloista ansaitsevat, onkin köyhiä enää 300 000. Näyttää yhä vain rumalta, joten pienennetään sitä vielä vähän. Kun käytetään alle 40 %:n tuloja, päästään jo siedettävään lukuun 100 000. Sitä sietää esitellä vaikka ulkomailla. Meillähän ei oikeasti ole köyhiä, ei ainakaan kolmannen maailman köyhiin verrattuna. Totta on, että ei meillä nälkään kuolla, mutta vertailu kehitysmaihin on demokratia-argumentin väärinkäyttöä. Ei suomalaista köyhää helpota yhtään tieto siitä, että muualla on vielä köyhempiä.

Kun rima on liian korkealla, lasketaan sitä. Ammutaan ensin nuoli ja piirretään sitten vasta maali. Tavoitteet on paljon helpompi saavuttaa, kun niistä tehdään helpommin saavutettavia.