Lakkoilun juridiikka

Minulla on yhteensä noin kahdeksan lukijaa. Yksi heistä närkästyi taannoisista lakkoilua ja rikkureita koskevista kirjoituksistani ja vaati niihin korjauksia. Minä olen entisen Palestiinan maaherran linjoilla: minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Mitään en peru, mutta selvyyden vuoksi kerron puolueettomasti, mitä laki sanoo lakkoilusta.

Ihmiset voivat lakkoilla, mutta työt eivät, paitsi jos työnantaja julistaa työsulun. Perustuslaki takaa ihmisille oikeuden tehdä työtä, joten lakonalaista työtä tekevää ei saa siitä voimakeinoin estää. Myös rikkurityö on valtiovallan suojeluksessa. Toisaalta myös lakkoilevilla on perustuslain takaama kokoontumis- ja sananvapaus, joten heitä ei voi kieltää osoittamasta mieltään. Lakossa olevat saavat näiden oikeuksien nojalla käyttää kovaakin kieltä, mutta he eivät saa syyllistyä väkivaltaan, sillä uhkaamisen tai muuhun laittomaan uhkaukseen. Missä kohtaa mielenosoitus muuttuu laittomaksi uhkaukseksi on ratkaistava aina tapauskohtaisesti.

Itse lakon oikeutus johdetaan myös perustuslaista. Koska ihmisellä on oikeus tehdä työtä, siitä seuraa myös oikeus olla sitä tekemättä. Näin tämä lyhyesti kerrottuna menee. SAK:n ja EK:n tulevaisuudenvisiot ovat tällä hetkellä valovuoden päässä toisistaan. SAK haluaa rajoittaa rikkureiden toimintaa tuntuvasti, kun taas EK vaati lakko-oikeuden rajoittamista. Nykyinen tilanne on jossain näiden kahden ääripään puolivälissä, joten eiköhän homma jatkune kuten ennenkin.