Yliopistot maksullisiksi?

Mutta niin paljon on varmaa, että sivistynyt luokka otettuna suoraan rahvaasta on luonnottomuus ja suoranainen vaara sivistykselle itselleen, jonka yleistä tasoa tämä luokka ensi sijassa on omiaan laskemaan. Näin vastaansanomattomin argumentein vastusti Nya Pressen suomenkielisten oppikoulujen perustamista vuonna 1885.Tänä talvena ajan ratasta on väännetty hartaasti taaksepäin puheilla yliopisto-opintojen maksullisuudesta. Kukaan ei tietenkään aiokaan suunnitella lukukausimaksujen käyttöönottoa muille kuin ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta oudon sinnikkäästi itse aihe pulpahtelee pintaan.

Taustalla on yliopistojen rahoituksen irroittaminen valtion budjetista, jolloin oppilaitokset alkoivat kulkea kerjuulla liikemaailmassa. Rahoitusta tulee mukavasti, mutta minulle tulee väkisin mieleen vanha sanonta leivän syömisen ja laulujen laulamisen kiinteästä siteestä. Yliopistollinen tutkimus tulee kohdentumaan rahoittajien mieltymysten mukaan, ja silloin ainakin humanistiset tieteet joutavat kaatopaikalle. Koska yliopistojen on hankittava rahoitus itse, on lukukausimaksu lähes itsestään selvä asia. Isoja mutinoita ei kuulu, kun lukukausimaksut määrätään ensin ulkomaalaisille opiskelijoille, jolloin rahamiehet voivat lähettäää pöljemmänkin jälkikasvunsa Suomeen rahalla opiskelemaan. Seuraava looginen askel on lukukausimaksujen määrääminen myös suomalaisille tasapuolisuuden nimissä.

Silloin olemmekin palanneet aikaan, jolloin pappilan lapset saivat säätynsä mukaisen kasvatuksen ja Koskelan Jussin pojat menivät säätynsä mukaiseen työhön navettaan sontaa luomaan.

Kommentit (0)