Politiikan kevytlevitteet

Kokoomuksen hyvänhajuisen näköinen naiskansanedustaja toimi kuten pikkulapsi: istahti tahallaan vesilätäkköön ja istuu nyt parkumassa, kun kurahousut vuotavat. Hänen tapauksensa oli se viimeinen pisara, joka sai minut luokittelemaan poliitikot karkeasti neljään ryhmään julkisuusarvonsa perusteella.

Ensimmäinen ryhmä koostuu urheilijoista, näyttelijöistä, laulajista ja muista jossain muualla kuin politiikassa pätevöityneistä. Me äänestäjät ajattelemme jostain oudosta psykologisesta syystä, että jos ihminen on hyvä jossain asiassa, niin hän on sitä kaikissa muissakin asioissa. Siksi urheilukisojen sankarit ja Kotikadun Hannekset pääsevät eduskuntaan suunnilleen ilmoittautumalla. Heistä saattaa tulla ja monista on tullutkin oikein hyviä poliitikkoja. Kaikki riippuu siitä, ovatko he oikeasti lähteneet hoitamaan yhteisiä asioita vai ovatko he vain julkisuuden serotoniinikoukussa.

Toisen ryhmän muodostavat julkkikset, siis sellaiset ihmiset, jotka eivät ole oikein hyviä missään, mutta naama on eri yhteyksistä sitäkin tutumpi. He voivat olla missejä, alusvaatemalleja tai ihan mitä tahansa tyhjäpäisiä juontajia, mutta media rakastaa heitä. He ovat usein naisia, ja naistenlehdet heidät nostavat julkisuuteen ja siellä myös pitävät. Lukijat haluavat samaistua heihin ja antavat heille äänensä. Mitään varsinaista poliittista vakaumusta julkkiksilla ei ole, mutta medianhallinta on heidän osaamisensa ydinaluetta.

Vaatimattomin ja syrjityin enemmistö ovat asiansa osaavat perustyömyyrät. He ovat pätevöityneet asiaosaamisellaan, ja  omissa vaalipiireissään heidät tunnetaan ja vastustajatkin heitä arvostavat. He eivät välttämättä ole kauniita tai komeita, mutta he ovat maan suola. Ikävä kyllä julkkistyrkyt äänivyöryillään syrjäyttävät heidät aina, kun ministerinsalkkuja jaetaan.

Juuri tämän pätevien mutta näkymättömien syrjinnän takia syntyy neljäs ryhmä, julkkikseksi rupeavat oikeat poliitikot. He ovat näitä surkuhupaisia tapauksia, jotka naistenlehdissä esittelevät vaatekaappinsa ja joita ehostetaan ja puetaan erilaisissa roolileikeissä. He ovat hypänneet mukaan leikkiin, jonka sääntöjä he eivät tunne. He menettävät kaiken uskottavuutensa ja jättävät politiikan heti, kun eläkettä on kertynyt riittävästi. He ovat politiikan kevytlevitettä.