Pääsykokeet pois?

Opetusministeriö aikoo totisesti saada vauhtia korkeakouluopintoihin. Tarkoitus on, että uudet opiskelijat valitaan pelkästään todistusten perusteella ja alalle suuntautumista ja motivaatiota mittaava pääsykoe jää historiaan. Näin päästään eroon kiusallisista välivuosista ylioppilastutkinnon ja opiskelun aloittamisen välillä.

Näin myös saadaan yliopistoon pelkkiä kympin oppilaita, jotka lukea posottavat maisterintutkinnon pariin vuoteen ulkolukuna ymmärtämättä mitään oman alansa perusteista. Opitun sisäistäminen ei olekaan tärkeää, vaan opiskeluvauhti ja tutkintojen määrä ratkaisevat. Kansantalous vaatii tällä hetkellä nopeasti valmistuvia. Myös alan vaihto aiotaan tehdä likipitäen mahdottomaksi, eli kerran valittu ala pätee lopullisesti. Niinpä tradenomiksi jo opiskeleva saa vain haaveilla kauppakorkeasta, vaikka ala tuntuisi kiinnostavan enemmänkin. Hoitaja pysyisi hoitajana, koska lääkäriksi aikoessaan hän joutuisi pyrkimään tiedekuntaan eri kiintiössä. Siinä valintakriteerit ovat tiukemmat ja sisään päässeiden määrä paljon pienempi kuin uusien ylioppilaiden kiintiössä. Sittipörrin on pysyttävä sontakikkareen alla.

Erityisesti kiinnittää huomiota opetusministeri Henna Virkkusen innokkaan myönteinen suhtautuminen työryhmän muistioon. Hän onkin oikein hyvä esimerkki ihmisestä, joka päästyään itse ovesta sisään lukitsee sen muilta. Itse hän aikoinaan jätti lukion kesken ja häipyi Saksaan harrastamaan hevosia. Kasvettuaan ulos hevostyttöiästä hän pinnisteli kansanopiston kautta avoimeen yliopistoon ja valmistui maisteriksi vasta 29-vuotiaana. Sinänsä kunnioitettava saavutus, mutta miksi hän haluaa estää toisia tekemästä samaa? Omalla suunnittelemallaan järjestelmällä hän itse olisi jäänyt talleille harjaamaan hevosia.