Hännänheilutusta

Kun seuraa vähän aikaa minkä tahansa puolueen edustajainkokouksen touhua, tulee väkisin mieleen lauma koiranpentuja isäntineen. Sama liehakoiva touhuaminen, silmissä sama innostus ja entäpä sitten, kun valtakunnan tason poliitikko tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan! Voi sitä kiemurtelua ja hännänheilutusta, eivät oikein näytä tietävän miten päin olla.

Takaisin kotipuoleen palattuaan nämä liehakot loistavat lainavaloa kuin kuu. Omalle pikku hovilleen he kertovat terveiset suuresta maailmasta. Että näin me siellä puhuttiin ja sovittiin. Kun tällainen pitäjän pikkupoliitikko sitten sanoo vaikkapa vain käyneensä kunnanvaltuuston kokouksessa, hänen oma pikku laumansa mielistelee häntä julistamalla, että varmasti tuli hyviä päätöksiä, kun sinä olit siellä muita neuvomassa. Nämä paikallispoliitikon liehittelijät ylpeilevät sillä, että tuntevat jonkun, joka on tavannut valtakunnan tason päättäjiä. Ehkä jopa ministerille päivää sanonut. Lainavaloilla nämäkin ajelevat, mutta eivät sitä ymmärrä.

Tämmöisiä me ihmiset olemme, laumaeläimiä. Joku koira tosin saattaa vanhemmiten tulla äreäksi ja viihtyä omissa oloissaan. Ihmisissäkin on sellaisia.

Kommentit (0)