Loppusijoitusta ja muuta lehtisalaattia

Yhden ongelmajätteen loppusijoituspaikka ratkesi, kun Matti Vanhanen siirtyy Perheyritysten liiton lobbariksi. Tämä Bernerin suvun ja muun vanhan rahan liitto ei pelaa pikkurahalla, kun tarkoituksena on saada lisää verohelpotuksia pääomatuloille. Ja niitähän saadaan, koska Vanhasella tulee olemaan helppo pääsy niihin pöytiin, joissa asioista todella päätetään. Rahaa on pakko olla mukana paljon, koskapa on varaa ostaa juuri pääministerin tehtävät jättänyt mies juoksupojaksi. Edellinen liiton toimitusjohtaja oli entinen kokoomusnuori Anders Blom, joka sai mainetta edellisten hallitusneuvottelujen röyhkeimpänä ja menestyksekkäimpänä lobbarina. Hän sai ujutettua hallitusohjelmaan tuntuvia verohelpotuksia juuri yritysverotukseen. Heidi Hautalan mukaan Vanhanen nopealla siirtymisellään eri leiriin osoitti piittaamattomuutta eettisistä pelisäännöistä, vaikka mitään kirjoitettuja sääntöjä ei asiasta olekaan. On helppoa olla Hautalan kanssa samaa mieltä tästä asiasta. Tosin missään  ei ole sanottu, että eduskunnan olisi pakko myöntää Vanhaselle ero kansanedustajan tehtävistä kesken vaalikauden. Pelkkä tympääntyminen rivikansanedustajan vaatimattomaan työhön ei oikein riitä eron syyksi.

Lama onkin hyvä asia miljoonille työssäkäyville suomalaisille, riemuitsee Helsingin Sanomat. Asuntolainojen korkotason lasku ja inflaation hidastuminen ovat sataneet suoraan kotitalouksien laareihin. Näin ollen lama kurittaa vain harvoja. Valtaosa väestöstä on onnellisesti töissä ja hyötyy lamasta. Mitähän tuohonkin sanoisi? Sanotaan nyt vaikka niin, että niitä joita lama kurittaa, se kurittaakin sitten kunnolla. Ne kuritettavat ovat valitettavasti vain niitä samoja, joita kuritetaan hyvinäkin aikoina, eli työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia. Mutta se on normaali olotila, eikä siitä kannata piitata. Kaikkia kirpaisevat laman seuraukset tulevat vasta seuraavien vaalien jälkeen veronkorotuksina ja menoleikkauksina. Siihen asti ”uusi” hallitus on virallisesti sopinut olevansa tekemättä mitään, etteivät markkinat hermostu. Ne tulevatkin kiristykset tulevat sitten tietenkin koskemaan eniten juuri sitä samaa, kaiken aikaa kuritettavana olevaa kansanosaa.

Pohjois-Karjalan maakuntaiitto on laskeskellut, että 50 % maakunnan väestöstä asuu 20 kilometrin säteellä Joensuun torista. En kyllä ymmärrä miten tähän tulokseen on tultu, mutta ollaan nyt uskovinamme tämäkin. Maakuntajohtaja Hyttisen mukaan asiantila edellyttää sitä, että ainakin Liperi ja Kontiolahti liittyvät Joensuuhun. Jos näin ei tehdä, koko maakunnan perii hukka, maalailee Hyttinen kauhukuvia. Suuri on kaunista ja 100 000 asukkaan kaupunki on ainoa oikea kaupunki. Palvelutuotannon keskittyminen ajaa loputkin ihmiset samaan läjään ja muu maakunta taantuu, mutta se on tarkoituskin. Joensuu kukoistaa ja sen muun osan saa periä hukka, se nimittäin jätetään susien ja karhujen temmellyskentäksi. Tässäkin ajattelussa unohdetaan ihan vanhan tavan mukaan maantiede: vaikka Nurmes liitettäisiin Joensuuhun, on matkaa edelleenkin yli 140 kilometriä.

Jos muuten satutte luulemaan, että maakuntaliitolla on jotain virallista päätösvaltaa, niin olette erehtyneet. Se on pelkkä kuntien ja elinkeinoelämän edunvalvontajärjestö, jonka ainoa tehtävä on visioida tulevaisuutta verovaroin. Maakuntajohtajan uljasta titteliä kantava henkilö ei ole mikään maaherra, vaikka näinkin jotkut kuvittelevat. Ainakin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tulevaisuudenvisiossaan onnistunut yhdistämään ongelmitta puhtaan luonnon, matkailun edistämisen ja uraanikaivosteollisuuteen perustuvan elinkeinoelämän. Minä näen tässä jotain ristiriitaisuuksia, mutta tämä salaseura ei näe. Salaseuraksi sanon maakuntalittoa sen takia, että koskaan en ole missään nähnyt sen avoimia työpaikkoja olevan haettavana. Silti sinne rekrytoituu väkeä koko ajan, luultavasti joitain salaperäisiä reittejä myöten. Pätevyysvaatimuksina lienevät Keskustan jäsenkirja, kyky uskoa liiton tuottamaan hölynpölyyn ja oman ajattelukyvyn puute.

Lopuksi pikku-uutinen kaikille niille, jotka ovat innostuneet terveydenhoidon yksityistämisestä pohtimatta ollenkaan sen mahdollisia seurauksia. Kuopion hallinto-oikeus on päättänyt, että yksityisen firman keikkalääkäri ei saa lähettää ketään tahdonvastaiseen hoitoon. Kyseessä on viranomaisvallan käyttö, joten sen voi tehdä vain virkasuhteessa oleva lääkäri. Viranomaistoimintaa ei voi siirtää yksityisen palveluntuottajan työntekijälle. On omituista, että näin selvästä asiasta on olemassa epäselvyyttä. Yksityistämisen huumassa tällaiset pikkujutut näkyvät vain unohtuvan, vaikka kyseessä on suoraan yksilönvapauteen kohdistuva virkatoimi.

Kommentit
  1. 1

    matti vaissi sanoo

    Suomen-ruotsalainen raha ja pääoma on vanhaa; jospa siksi Vanhanen.Muuten en näe mitään järkeä tuollaisella valinnalla.-Ei sillä kilpi kiilloitu.

    Lieksa taitaa edelleen olla Suomen ”suurin”kaupunki,ainakin liki…Jospa se nioelaisisi Joensuun.Ja olisihan Nurmes ja Juuka ikäänkuin huutomatkan etäisyydellä..

    Jos todella niin on,ette maakuntaliiton virkoihini ole avointa hakua,on kyseessä melkoinen kähmintä.En jaksa uskoa niin olevan.

  2. 2

    sakutimonen sanoo

    Kyllä maakuntaliiton virkoihin on periaatteessa avoin haku, mutta hakuilmoituksia ei julkaista kovin näyttävästi.Hakijan täytyy olla selvillä mistä tietoa etsii ja milloin etsii, sattumalta eivät silmiin osu.