Kummallista kunnallishallintoa II

Olen ihmetellen seurannut muutaman kuukauden pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sekoilua varikkoalueen kaupoissa. Ensin kunta myi oman varikkoalueensa ilman mitään tietoa uudesta paikasta. Itse aiheutetussa pakkotilanteessa uusi alue löytyi ja kauppa runnottiin väkisin läpi valtuustossa eilen. Sitä ennen tapahtui kaikenlaista muuta jännää. Näin sivusta seuraajan näkökulmasta asia eteni valmistelukoneistossa kuin humalaisen ohjaama auto.

Kunta siis myi ensimmäiseksi varikkoalueensa. Kaupan pitävyys ei ole ollenkaan varmaa, koska päätöksestä on valitettu.  Uuden alueen ostoon ei talousarviossa ollut määrärahaa. Kun uusi alue vauhdilla etsittiin entisestä teollisuuskiinteistöstä, viivästyivät alueen kunto- ja korjausarvioselvitykset minulle tuntemattomasta syystä. Siitä huolimatta kunnanhallitus esitti valtuustolle 150 000 euron lisämäärärahan myöntämistä kauppaa varten. Tässä vaiheessa valtuustokin jo närkästyi valmistelun kelvottomuuteen ja pani asian pöydälle. Selvitykset valmistuivat ennätysajassa ja eilen valtuusto hyväksyi lisämäärärahan äänin 20 – 5 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Ihan selvyyden vuoksi sanottakoon, että mitään varsinaisesti lainvastaista ei ole tapahtunut. Valtuusto voi kesken talousarviovuoden myöntää lisämäärärahaa pakottaviin tarpeisiin. Sen sijaan koko touhu rikkoo lain henkeä vastaan puhumattakaan hyvän taloudenpidon ja hyvän hallintotavan vaatimuksista.

Talousarvioon on otettava ennakolta tiedossa olevat tulot ja menot. Miten voi olla mahdollista, että varikkolueen myynti ja uuden ostaminen ajankohtaistuivat niin nopeasti, että ne eivät olleet tiedossa jo talousarvion hyväksymisvaiheessa? Miksi kunta toimi kuten vähämielinen edunvalvontatapaus ja myi varikkoalueen ilman tietoa siitä, mihin koneensa sijottaa?  Miksi uuden alueen kunto- ja korjausselvitykset viivästyivät? Miksi kunnanhallitus yritti tunkea valtuuston päätettäväksi lisämäärärahan myöntämisen ilman näitä välttämättömiä selvityksiä? Onko pikavauhtia tehty selvitys laadittu huolella ja ammattitaidolla? Vaivaako kunnan valmistelevia virkamiehiä ylimielisyys, piittaamattomuus, huolimattomuus vai ammattitaidon puute? Vai onko kyse peräti näiden kaikien yhdistelmästä?

Ilmeisesti ja toivottavasti näihinkin kysymyksiin perustui valtuutettu Heidi Wilskan (kesk.) ehdotus koko asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi. Häntä kannatti vain neljä muuta valtuutettua. Yleensä minä en kehu ketään, mutta kun aihetta on, teen sen ihan nimeltä mainiten. Wilska ja nämä neljä muuta valtuutettua osoittivat ymmärtävänsä päätöksenteon huolellisen valmistelun, avoimuuden, hyvän taloudenpidon ja hyvän hallintotavan vaatimuksia. Valtuustoa yritettiin käyttää kumileimasimena ja hyväksyttää sillä kelvottomasti valmisteltu ja jossain neuvotteluissa sovittu menettely. Loppujen lopuksi niin siinä kävikin, mutta toivottavasti valmistelijat ottavat jatkossa opikseen. Ja toivottavasti myös äänestäjät muistavat, ketkä valtuutetut käyttävät päätään muuhunkin kuin nyökyttelyyn.