Miljoona köyhää

Suomessa on köyhiä lähes miljoona, eli karkeasti arvioiden kuudesosa kansasta on köyhää ihan virallisesti. Aiemmin köyhiä oli ”vain” 700 000, mutta nyt EU on ottanut käyttöönsä uudet köyhyyden kriteerit. Ennen köyhä oli vain se, jonka ansiot olivat alle 60 % mediaanitulosta. Koska köyhyys on absoluuttisen lisäksi myös suhteellista, otetaan nykyisin huomioon myös muita konkreettisia elintasomittareita kuin pelkkä tulotaso. Jos seuraavista ehdoista neljä täyttyy, on ihminen virallisesti köyhä: Ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, autoon, väritelevisioon, viikon lomaan kodin ulkopuolella kerran vuodessa, säännölliseen liha- tai kala-ateriaan, asunnon pitämiseen lämpimänä tai yllättäviin suurehkoihin laskuihin. Jos siis neljä näistä ehdoista täyttyy, on ihminen köyhä vaikka kävisi kahdessa pätkätyössä samanaikaisesti.

Eivät nuo vaatimukset kovin mahdottomilta kuulosta, mutta silti niiden käyttöönotolla maahamme saatiin kertaheitolla peräti 300 000  köyhää lisää. Tämä kertoo paljon yhteiskuntamme nykytilasta. Suomi on virallisesti sitoutunut vähentämään köyhyyttä 150 000 ihmisellä, mutta nähtäväksi jää, miten se aiotaan toteuttaa. Toistaiseksi mitään muuta ei ole kuulunut kuin suunnitteilla oleva kerjäämiskielto, joka lakaisee ongelman pois silmistä.

Minäpä ennustan, kuinka asiaa tullaan jatkossa käsittelemään. Kerjäämiskiellon jälkeen tärkein toimenpide on välinpitämättömyyden lisääminen. Hallitus ei aiokaan ottaa asiaa missään yhteydessä puheeksi, koska hiljaisuuden toivotaan hillitsevän keskustelua. Kun sen joku kiusanhenki kuitenkin tuo esille, alkaa ongelman vähättely. EU:n köyhyyden määritelmää arvostellaan tarkoitushakuiseksi ja korostetaan sitä, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme sentään pitää huolen köyhimmistään, toisin kuin muut. Sitten onkin vuorossa köyhien syyllistäminen, johon valjastetaan myös tiedotusvälineet. Köyhyys on ihmisten oma vika ja varsinkin sosiaalietuuksien paljastuneet väärinkäytökset uutisoidaan näyttävästi. Näinhän tehdään jo nyt.

Toisella suunnalla jatketaan kokonaistuottavuuden lisäämistä eli kakun kasvattamista. Tämä toteutetaan tietenkin suosimalla verotuksessa hyvätuloisia ja suuntaamalla kasvun tulokset niihin pöytiin, joissa tavaraa jo ennestään on. Valumisteorian mukaisesti silloin ylimääräistä valuu enemmän myös pöydän alla norkoileville. Melko lohduttomat ovat näkymät kansan kuudesosan kannalta katsottuna.

Onneksi toisen tutkimuksen mukaan ainakin Itä-Suomesta kuuluu positiivisia uutisia. Viina nimittäin tappaa yhä enemmän työttömiä, syrjäytyneitä ja muuten vain köyhiä. Tässäpä meillä on yksi ratkaisumalli, joka ei vaadi mitään erityistoimia. Korkeintaan viinan hintaa voitaisiin alentaa ja saatavuutta lisätä, jotta 150 000 ihmistä saataisiin mahdollisimman nopeasti hävitettyä pois tilastoja rumentamasta.

Kommentit
  1. 1

    matti vaissi sanoo

    Suuressa ymmärtämöttömyydessäni lopetin juopettelun vasta eläködyttyäni; en ikinä ole oppinut kantamaan kansalaisvastuutani…Mukana saattaa olla myös aimo ripaus uteliaisuutta; halua nähdä mihin tämä kaikki johtaa.
    Rikkaita on vähän,tosi-rikkaita vaan rannoilla.Olkaamme siis nurkumatta köyhiä…”Parves on paree lentää”
    -mainostaa Kauhavakin kaupunkiaan.