Valikoitua tuohtumusta

Gay Pride -kulkuetta vastaan tehty isku on kirvoittanut mitä kummallisempia lausuntoja parilta kansanedustajalta. Päivi Räsänen ja Tuulikki Ukkola ovat omissa blogeissaan sanoneet likipitäen niin, että koko kaasuhyökkäys oli homojen oma vika. He ovat provosoineet perusarvoja kannattavia ihmisiä niin paljon, että nämä tarttuivat tositoimiin. Lisäksi vikaa löytyy myös yhteiskunnassa vallitsevasta sananvapauden tukahduttamisesta, joka kriminalisoi paitsi homojen, niin myös eriväristen ihmisten nimittelyn. Perusarvojen kannattajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin turvautua suoraan väkivaltaan.

Ymmärrän kyllä, että blogeissa voi sananvapauden nimissä tuoda esille räväköitäkin mielipiteitä, mutta  jätän kuitenkin nämä kirjoittelut omaan olemattomaan arvoonsa. Ne eivät mauttomuudessaan ansaitse yhtään enempää kommentointia. Sen sijaan huomioni kiinnittyi heti iskun jälkeen presidentti Tarja Halosen ilmiselvästi tuohtuneena televisiossa antamaan lausuntoon. Hän suorastaan käski poliisia tutkimaan tapahtuman tavallista perinpohjaisemmin ja saattamaan syylliset edesvastuuseen. Lisäksi hän vaati kansainvälisen maineen nimissä tekijöille ankaraa rangaistusta. Ihmettelen, miksi yksikään valtiosääntöasiantuntija ei ole puuttunut tähän lausuntoon, vaikka presidentti taisi ylittää toimivaltansa.

Presidentti on tietenkin arvovaikuttaja, joten hänellä on oikeus ja velvollisuuskin antaa lausuntoja tärkeistä asioista. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään perustuslaillista oikeutta vaikuttaa tai edes yrittää vaikuttaa poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan yksittäistapauksessa. Minun mielestäni Halonen näin teki antamalla molemmille ohjeita, jotka helposti voi tulkita jopa käskyiksi.

Presidentit ovat meillä toimineet näin ennenkin, ja mikä kummallisinta, oikeuslaitos ja muut viranomaiset ovat heitä totelleet. Muistaakseni vuonna 1968 presidentti Kekkonen vaati tuomioistuimia määräämään rattijuopoille ankarampia rangaistuksia. Näin tapahtui, ja vankilat täyttyivät välittömästi rattijuopoista. Myöhemmin presidentti Koivisto vaati, että inkeriläisiä maahanmuuttajia on kaikissa viranomaisissa kohdeltava paluumuuttajina. Häntäkin toteltiin oitis. Molemmissa tapauksissa presidentti käytti sellaista hallitsijanvaltaa, jota maamme perustuslaki ei salli. Tuomioistuimia ja muita viranomaisia ei saa kukaan eikä mikään ulkopuolinen taho ohjailla. Ei edes presidentti, vaikka Halonen liittyikin nyt tässä asiassa edeltäjiensä seuraan.

Halonen antoi omien henkilökohtaisten motiiviensa vaikuttaa toimintaansa presidenttinä. Se on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, mutta presidentti-instituution kannalta valitettavaa. Lisäksi lausunto antaa hänen ajatuksistaan sellaisen kuvan, että tämä isku oli vähintäänkin vuoden tärkein tapahtuma, joka vaatii hänen ohjeistustaan. Samaan aikaan Porvoossa ammuttiin kolme ihmistä julkisella paikalla, mutta presidentti ei edes pahoitellut asiaa viran puolesta. Jos jatkan samalla linjalla, niin miksi presidentti ei yhtä hyvin ole vaatinut työttömyyden ja köyhyyden poistamista sekä vanhustenhuollon surkeuden korjaamista? Miksi hän ei ole ottanut kantaa sairaanhoidon alennustilaan tai köyhien määrän lisääntymiseen? Kerjäläiskysymykseen?

Oma mielipiteeni iskusta on lyhyesti kerrottu: Laillista ja rauhallista mielenosoituskulkuetta vastaan hyökkääminen on sekä laitonta että halpamaista. Asiaa ei muuta yhtään se, että mielenosoituksen aihe ja mielenosoittajat sattuvat jotakuta tympäisemään. Puolustellessaan ja selitellessään tällaista tekoa kansanedustajat paljastavat perimmäisiä ajatuksiaan ilahduttavan paljon. Selvisi ainakin se, että kiltin ulkokuoren alla voi piillä vaikka mitä.

Kommentit
  1. 1

    matti vaissi sanoo

    Kansanedustajina Räsänen ja Ukkola Liehittelevät tietenkin ”työnantajiaan”; homojen joukosta niitä tuskin montaakaan löytynee.
    Halonen taas suuntaa kiukuttelnsa työnantajiinsa,koska ei heitä enää tarvitse.
    Olettaisi hänen ”alan-naisena”kuitenkin pidättäytyvän erossa lausunnoista ja vaatimuksista,jotka hän varmasti tietää olevan valtakirjansa ulkopuolella.