Juridiikka hukassa

Kansanedustaja Ben Zyskowicz on sekä juristi että poliitikko, mutta hänen puheistaan huomaa, että hän on ollut kauemmin poliitikko. Erityisen hyvä juristi hän ei ainakaan ole, koska hän rinnastaa juridisesti kerjäämisen moniavioisuuteen, taskuvarkauteen ja tyttöjen ympärileikkaukseen. Vain täysiverinen ja tarkoitushakuinen poliitikko pystyy näin omituisiin päätelmiin.

Zyskowicz on sanonut, että maassamme on jo nyt useita lakeja, jotka kohdistuvat vain tiettyihin kansanryhmiin. Näin ollen aiottu kerjäämiskielto ei ole sen syrjivämpi kuin moniavioisuuden, taskuvarkauden tai naisten ympärileikkauksen kiellot ovat. Nekin kohdistuvat vain tietyistä maista ja tietyistä kulttuureista tuleviin ihmisiin. Näin kevyen kesäisiä johtopäätöksiä tekee lakimieskoulutuksen saanut ihminen.

On sinänsä totta, että useimpiin näihin rikoksiin syyllistyvät lähinnä vain tiettyä etnistä tai uskonnollista ryhmää edustavat ihmiset. Kerjäämistä ei kuitenkaan puhtaasti rikostyyppinä voi mitenkään verrata näihin muihin rikoksiin Zyskowiczin määrittelemällä tavalla.

Naisten ympärileikkaus on törkeää pahoinpitelyä ja lisäksi se on vastoin perus- ja ihmisoikeuksia. Se kohdistuu iältään nuoriin tyttöihin, loukkaa henkilökohtaista koskemattomuutta ja on terveydelle vaarallista. Taskuvarkaus on omaisuusrikos, koska se kohdistuu perustuslailla suojattuun henkilökohtaiseen omaisuuteen. Taskuvaras vie omaisuutta toisen taskusta tai laukusta, kerjäläinen on polvillaan kadunkulmassa eikä varsinaisesti tee mitään. Jos kerjäläinen ryhtyy taskuvarkaaksi, hän astuu lain väärälle puolelle ja kärsii siitä seuraamukset. Välimuoto ovat ns. aggressiiviset kerjäläiset, joille laki on jo valmiiksi olemassa. Häiritsevä kerjääminen on jo nyt kiellettyä.

Moniavioisuuden kiellolla on länsimaissa pitkät perinteet. Yksiavioisuuden syyt lienevät paitsi käytännön järjen, niin myös perinteisen kristinuskon peruja. Nykyisin yksiavioisuutta voidaan perustella myös tasa-arvon ja aviopuolisoiden yhdenvartaisuuden vaatimuksilla. Lisäksi on muistettava, että mikään laki ei kiellä tosiasiallista moniavioisuutta, vaikka virallinen vihkiminen ei onnistukaan. Aviorikos lakkasi olemasta rikos jo kauan sitten.

Jo pelkkä terve järki sanoo, että polvillaan passiivisena kyyhöttävää kerjäläistä ei voi verrata aktiivisesti toimivaan varkaaseen, lasten silpojaan tai moniavioiseen elostelijaan kukaan muu kuin tarkoitushakuinen poliitikko. Zyskowicz on sairastunut poliitikkojen ammattitautiin, joka on lain maagiseen voimaan uskominen. Kun poliitikko näkee epäkohdan, hän kiirehtii kieltämään sen lailla eikä yritäkään puuttua epäkohdan syihin. Hänen mukaansa laki antaa toivotun signaalin, että yhteiskunta ei hyväksy tiettyä käytöstä. Kun laki on saatu aikaan, katsoo poliitikko saaneensa oman työnsä valmiiksi. Sen jälkeen ongelma siirtyy poliisi- ja oikeusviranomaisten hoidettavaksi ja poliitikko voi tyytyväisenä istuskella vakiokahvilansa terassilla ylpeillen saavutuksellaan.

Jos ja kun Suomi kieltää kerjäämisen, siirtyy maasta toiseen kiertävien kerjäläisten ongelma taas jonnekin muuanne. Tosin römeä-ääniset ja arvaamattoman oloiset euronpummaajat ja takinliepeessä roikkuvat eri järjestöjen rahankerääjät jatkavat toimintaansa kuten ennenkin, mutta he eivät olekaan kerjäläisongelma. Se varsinainen ongelma jatkaa päättymätöntä vaellustaan ympäri Eurooppaa vain sen takia, että EU:lla ei ole kykyä eikä edes halua ratkaista kerjäläisongelmaa sen alkulähteillä. Ja on muistettava, että ne alkulähteet ovat EU:n täysivaltaisia jäsenmaita.