Ruutiukot

Maanpuolustuskoulutusta pitää ensi vaalikaudella kehittää kodinturvajoukkojen suuntaan, sanoo puolustusministeri Jyri Häkämies. Hänen tarkoituksenaan on luoda sotaväen ja poliisin väliin uusi organisaatio, joka maanpuolustuskoulutuksen antamisen lisäksi turvaisi yhteiskuntarauhaa. Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet näköjään jo niin suuriksi, että mahdollisesti levotonta ainesta vastaan on varauduttava puolisotilaallisesti.

Lienee turha mainita, että tällainen organisaatio meillä on jo ollut. Suojeluskunta antoi tehokasta maanpuolustuskoulutusta, mutta samalla se oli sisäpoliittinen armeija. Se sanottiin selvästi jo Suojeluskunta-asetuksessa. Asetuksen mukaan organisaation tehtävänä oli maanpuolustuskoulutuksen lisäksi olla osa kutsuntaorganisaatiota sekä antaa tarvittaessa virka-apua laillisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi. Jäseniksi hyväksyttiin vain tunnetusti isänmaallisia miehiä ja nuorukaisia. Järjestö kiellettiin 1944 fasistisena.

Nyt tämä armeija siis pitäisi perustaa uudelleen, vaikka tietysti eri nimellä ja erilaisin painotuksin. Periaate on kuitenkin täysin sama: maanpuolustuskoulutus ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Ketähän tähän organisaatioon ilmoittautuisi jäseniksi? Minä tiedän sen jo, ja osaisinpa ainakin omalla paikkakunnallani sanoa nimetkin.

Paikallisjohtoon rekrytoituisivat ne samat vähän yli viisikymppiset yhteiskunnan pönkkäpuina itseään pitävät, jotka nykyisin perustavat Suojeluskuntien perinneyhdistyksiä. Nämä samat miehet toimivat myös maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen sekä sotaveteraani- ja sotainvalidiyhdistysten johdossa. He ovat melkoisen naurettavia pitäessään itsenäisyyspäivänä juhlapuheita kouralliselle samanhenkistä yleisöä. Puheissa vilisevät kliseet talvisodan tulimyrskyistä, jotka on kaiverrettu verikirjaimin kansakuntamme sydämiin. Juhlan päätteeksi he jakavat toisilleen kunniamitaleita maanpuolustustyöstä ja antavat etupenkkiin kannetulle oikealle sotaveteraanille kunniakirjan.

Johtajat olisivat siis vähän lapsellisiksi jääneitä yli-ikäisiä reserviläisiä, jotka haaveilevat kunniatöistä verihurmeisilla taistelukentillä. Rivimiehet saataisiin värvättyä samalla perusteella kuin ennenkin: sen verran hyväpäisiä poikia, että heihin saataisiin vasarrettua maanpuolustushenkeä ja isänmaallisuutta. Tärkeintä olisi tottelevaisuus ja isänmaallinen ajattelutapa. Se isänmaallisuus olisi tietenkin sitä, mitä johtajat kulloinkin sanoisivat sen olevan.

Nyt joku luulee, että minä vastustan maanpuolustusta enkä ole edes käynyt armeijaa. Luulo on väärä. Olen reservin upseeri, joka ei koskaan ole kuulunut eikä ole halunnut kuulua mihinkään reserviläisjärjestöön. En tarvitse ylevää maanpuolushenkeä kohottavaa järjestötoimintaa enkä juhlatilaisuuksia. Osaksi siitä syystä sotilasarvoni ei taida enää nykyisestään nousta. Käyn yhä edelleen kertausharjoituksissa ja siksipä luulenkin tietäväni, mitä on vastuullinen maanpuolustus. Jos tällainen ruutiukkoarmeija perustetaan leikkimään sotaväkeä, niin ainakaan oikeita aseita heille ei saa antaa. Puupyssyt ovat ennenkin riittäneet pikkupoikien sotaleikkeihin.