Ilmaistyövoimaa

Turkista kotoisin oleva ravintoloitsija salakuljetti maahan työntekijöitä itselleen. Työolot ja -ajat olivat alle kaiken arvostelun ja palkka alitti kaikki mahdolliset työehtosopimukset. Ravintoloitsija joutuu oikeuteen sekä ihmissalakuljetuksesta että kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Hänen kohdallaan kotouttaminen on epäonnistunut täysin, sillä hän ei tiennyt voivansa hankkia ihan ilmaisia työntekijöitä laillisesti.

Hänen ei olisi tarvinnut tehdä mitään muuta kuin ilmoittaa TE-toimistoon haluavansa työharjoittelijoita. TE-toimisto olisi velvoittanut tarvittavan määrän sopivia työttömiä tekemään töitä ilman palkkaa. Heille olisi maksettu vain työmarkkinatuki ja yhdeksän euron ruokaraha, eikä niistäkään olisi työnantajan tarvinnut murehtia. Kela olisi huolehtinut kaikista kustannuksista ja TE-toimisto rekrytoinnista. Lisäksi työnantaja olisi saanut mainetta ja kunniaa onnistuneesta työllistämisestä. Jos työntekijän naama ei olisi miellyttänyt, hänet olisi voinut potkaista ulos ilman selityksiä. Seuraukset olisivat jääneet työntekijän kärsittäväksi, sillä hän olisi menettänyt työttömyysetuutensa.

Jostain merkillisestä syystä tällainen ilmaistyöllistäminen ei ole kiskonnan tapaista työsyrjintää. Se on täysin laillista ja suositeltavaa menettelyä, koska sillä tavalla työtön välttyy syrjäytymiseltä, saa arvokasta kokemusta työelämästä ja mahdollisuuden osoittaa kelpoisuutensa työmarkkinoilla.

Ja kissan pissat. Kokemusta saa ainoastaan kiskonnasta, hyväksikäytöstä ja nöyryytyksestä. Työllistetty työtön on työelämän alinta kastia. Oikeastaan hän on lähempänä orjaa kuin työntekijää. Hänelle ei makseta mitään, mutta hän on täysin työnantajansa armoilla. Jos hänet erotetaan kesken työllistämisen ihan mistä syystä tahansa, hänen katsotaan automaattisesti kieltäytyneen työstä. Se tietää työttömyysetuuksien menettämistä usein lopullisesti, koska edellytyksenä tuen uudelleen saamiselle on viiden kuukauden työskentelty tai työvoimakoulutus.

Talven tullen yleisönosastoihin kirjoittelevat taas välkyt, jotka haluavat saada työttömät ilmaistöihin lapioimaan lunta oikeiden ihmisten tieltä. Heidän mielestään tekemätöntä työtä kyllä riittää, mutta työttömät eivät halua sitä tehdä. He ovat ihan oikeassa, sillä tekemätöntä työtä kyllä riittää. Palkanmaksajat vain puuttuvat. Kukaan ei halua eikä kenenkään tarvitse haluta ilmaisiin töihin.

Tosin kyllä sellaisiakin löytyy. Elokuussa HS:n yleisönosastoon kirjoitti kuopiolainen nainen, jonka kesä työttömänä meni roskia iloisesti keräten. Hän oli siivonnut oma-aloitteisesti ja keneltäkään kysymättä kaupungin puistoja, koska ulkona likkuminen tekee hyvää ja tuottaa sosiaalista mielihyvää. Mikäpäs siinä, tämähän ei ole yksilötasolla ollenkaan hullumpi idea. Hänen johtopäätöksensä kyllä menivät jo hulluuden puolelle. Hän ehdotti, että kaikki työttömät pitäisi velvoittaa samanlaiseen toimintaan. Puistot pysyisivät siisteinä, kaupunki säästäisi siivouskuluissa ja työttömät olisivat sosiaalisia ja onnellisia raittiissa ilmassa. Työttömien yhdistysten pitäisi organisoida jäsenistönsä ilmaistyöhön talkoohengessä.

Mahtoikohan tämä nainen olla oikeasti työtön, vai oliko kirjoituksen takana joku hyväosainen, jonka silmiin käyvät pahasti joutilaan näköiset ihmiset?  Jos hän oli työtön, niin raitis ilma ei ainakaan parantanut hänen omaa järjenjuoksuaan.

Kommentit
  1. 1

    Riksutin sanoo

    Työssä käyvät saisivat sotkea enemmän ja syrjäseudun vaatimaton mökinukko pakko kävelisi kaupunkiin siivoamaan eliitin roskaamista?
    Hienoa, kahtia jako syvenee ja mummeli saa seuraa kortongin nokkimiseensa.