Ymmärryksen puutetta

Pääministeri Kiviniemi ehdotti vaalitäkynä, että ns. pakkoruotsi voitaisiin poistaa muutamista itäsuomalaisista kouluista ja opettaa sen tilalla venäjää. Vähän samansuuntainen on Vihreiden hyväksymä ohjelma, jossa tosin ruotsin opetus säilyy pakollisena, mutta itäsuomalaisissa kouluissa se voitaisiin korvata venäjällä. Sillä ehdolla tietenkin, että myös ruotsin kielen opiskelu mahdollistetaan.

Näissä molemmissa ehdotuksissa on kyllä järkeä, mutta niistä puuttuu ymmärrys. Toteutuessaan molemmat ehdotukset asettaisivat venäjää ruotsin sijaan lukeneet käytännössä elinikäiseen virkakieltoon, koska he eivät osaa ruotsia. Kiviniemi ehdotti erivapauden käyttämistä virkanimityksissä ja Vihreät haluavat poistaa yliopistoista virkamiesruotsin kielikokeen.

Erivapauden käyttäminen koulunkäyntikunnan perusteella on lainvastainen menettely. Erivapautta voidaan käyttää vain yksittäistapauksissa täytettäessä tiettyä nimenomaista virkaa, eikä sitä voida laajentaa rikkomatta perustuslain tasavertaisuusvaatimusta. Virkamiesruotsin kielikokeen poistaminen olisi myös vastoin perustuslakia, ellei ruotsinkielisiä palveluja pystytä takaamaan jollain muulla tavoin. Ehdotus palvelun järjestämisestä ”muulla tavoin” jää roikkumaan ilmaan, koska sitä tapaa ei nähtävästi kukaan ole miettinyt.

Jos ruotsi korvataan venäjällä muutamissa kouluissa, asetetaan näiden koulujen oppilaat tulevaisuuden viranhaussa eriarvoiseen asemaan. Jos virkamiesruotsi poistetaan, vaarannetaan äidinkielenään ruotsia puhuvien palvelujen saatavuus. Asia on ihan kuten Wallin, Virkkunen ja Urpilainen ovat sanoneet: ehdotukset ovat perustuslain vastaisia.

Perustuslain 17 §:n mukaan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kansalaisella on oikeus käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa äidinkieltään, suomea tai ruotsia. Julkisen vallan on huolehdittava molempien väestöryhmien yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä on harvinaisen selvää tekstiä, jota ei voi ohittaa millään verukkeella.

Nyt joku sanoo, että sitten perustuslakia on muutettava. Mikäpäs siinä, mutta se ei olekaan ihan yksinkertaista. Perustuslain 73 §:n mukaan perustuslain muutos on pantava äänten enemmistöllä lepäämään vaalien jälkeisiin ensimmäisiin valtiopäiviin, jossa sen hyväksyminen vaatii 2/3 määräenemmistön. Kiireellisenä muutos voidaan saada aikaan jo samoilla valtiopäivillä, mutta kiireelliseksi julistaminen vaatii peräti 5/6 enemmistön ja sen jälkeen hyväksymiselle on saatava 2/3 enemmistö.

Tässä kohtaa vaaliteemoja etsiviltä puolueilta on loppunut ymmärrys, tai sitten tarkoituksena on tosiaan vain lisätä kannatusta. Pakkoruotsin poistaminen vetoaa kyllä tunteisiin puolin ja toisin, mutta perustuslain muuttaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Luuleeko jokin puolue ihan oikeasti saavansa jopa 5/6 tai edes 2/3 enemmistön ehdotuksensa taakse? Tuskinpa luulee, joten kyse on pelkästä vaalitaktiikasta. Luotetaan siihen, että ei kansa kuitenkaan tajua, miten mahdottoman tehtävän edessä ollaan.

Koko kielikysymys on hakemalla haettu ja täysin epäolennainen asia jopa vaaliteemaksi. On helppo huutaa kovalla äänellä sellaisesta asiasta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta.

Kommentit
  1. 1

    matti vaissi sanoo

    Nyt ymmärrän tuon ’pakkoruotsinpoistamishöpötyksen’ suhteettoman suuren äänenvoimakkuuden:Olenkin ounastellut taustalla olevan muutakin kuin ’lastemme parhaan’ ! Eihän tuo asiota ohjaileva lainsöödäntö ole vilahdellut kuin marginaaleissa.Olisipa lystiä nähdä asialla ratsastavien toteuttavan hokemansa mandran; muut asiathan Suomessa ei korjaamista kaipaakaan,paitsi….

  2. 2

    sakutimonen sanoo

    Eikös olekin kummallista, miten vähän esim. toimittajat viitsivät/osaavat/ennättävät paneutua asioiden taustoihin? Tekisi mieli puhua jopa ammattitaidon puutteesta.

  3. 4

    sanoo

    Ruotsinkielisten palvelut turvataan parhaiten ruotsinkielisellä henkilökunnalla, kuten Kokkola-tapaus osoitti.
    Jatketaan samalla tiellä, ”perustuslakikortin” käyttöhän osoitti, että opiskeltu ruotsi ei riitä palvelun takaamiseen, joten virkamiesruotsi voidaan turhana resurssien haaskaamisena lopettaa kokonaan.
    Perustuslakia ei rikota, kun samalla poistetaan virkamiessuomi ruotsinkielisiltä.
    Kielten keskinäinen asema ei silloin muutu.
    Palvelkoot kieliryhmät siis itse omia jäseniään. Perustuslaki ei vaadi suomenkielisiä olemaan ruotsinkielisten palvelijoita.Jos joku kuitenkin haluaa opiskella valinnaista ruotsia palvellakseen ruotsinkielisiä ja tuo valinnaisena opiskeltu ruotsi ruotsinkielisille riittää, fritt fram bara!
    RKP varmasti tekee kaikista tähän kontekstiin liittyvistä kysymyksistä perustuslakikysymyksiä, mutta onneksi se ei ole mukana sähläämässä seuraavassa hallituksessa. Saadaan vihdoinkin vauhtia Suomen kehitykseen.

  4. 5

    sanoo

    Useimmat ihmiset eivät tosiaan ole perehtyneet koko kielipoliittiseen korttitaloon.
    Kun sitten katsovat lähempää, pelkäävät koskea, kun huomaavat että sehän romahtaa jos yhden nurkan poistaa. Kannattaisi muistaa että maamme on ”kaksikielinen” 5 % väestöosuuden perusteella.
    Muualla maailmassa kaikki ymmärtävät ettei sellainen voi toimia. Ei maa ole kaksikielinen 5 % väestöosuuden perusteella. Laki kuitenkin sanoo niin, ja siitä nämä kohtuuttomuudet kumpuavat.

    Voimmehan toki kutsua maatamme kaksikieliseksi, jos haluamme, vaikka kielipolitiikaa toteutettaisiinkin käytännön tarpeiden ja kohtuuden pohjalta. Niin tehdään muissa ns. kaksikielisissä maissa.

    Mitä ihmeen järkeä on yliopistojen virkamiesruotsivaatimuksessa, kun useimmat eivät ruotsia koskaan tarvitse? Mitä itärajan rajavartija tekee pakollisella virkamiesruotsillaan? Iisalmelainen lähihoitajaopiskelija istuu ruotsin tunneilla että kelpaisi työhön kotikaupunkinsa hoitokotiin?

    Onko ruotsi ehkä maailman tärkein kieli?

  5. 6

    Tapio sanoo

    Nyt kyllä Sakari erehdyit pahemman kerran. Perustuslaki ei millään muotoa edellytä pakkoruotsia, eikä yliopiston virkamiesruotsia. Ehdotukset eivät mitenkään ole perustuslain niinkuin sinä, Wallin, Urpilainen ym. väitätte.

    Näköjään tuosta oli sinulle kommentoitu jo tuossa aiemmin, mutta et ole vaivautunut vastaamaan. Miksi? Tuo on huonoa käytöstä.

  6. 7

    sakutimonen sanoo

    En erehdy. Perustuslain mukaan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi ja molempia äidinkielinään puhuvien viranomaispalvelut on turvattava. Ne on turvattu nykyisellä kielilainsäädännöllä ja se edellyttää sekä suomen että ruotsin hallitsemista virkamiehiltä. Pakkoruotsi (samoin kuin pakkosuomi) on siis johdettu suoraan perustuslaista.