Ahneuden ideologia

Uutisten mukaan Seppo Kääriäinen on huomannut, että Kokoomus on siirtymässä liberalistiseen suuntaan. Kääriäisellä on kyllä hidas sytytys, jos hän oikeasti huomasi tämän jo kauan kaikkien nähtävissä olleen asian vasta nyt.

Mitä sitten on tämä paljon puhuttu liberalismi? Lyhyesti sanottuna se on ahneuden ideologia. Koska alaston ahneus on irvokkaan ruma, on se verhottu tieteellisen talousteorian kaapuun. Sen kannattajat puhuvat yleensä vain liberalismista, koska sana kuulostaa kauniin liberaalilta. Sitä kutsutaan myös uusliberalismiksi tai friedmanilaiseksi talousteoriaksi kehittäjänsä amerikkalaisen Milton Friedmanin mukaan, joka kuoli pari vuotta sitten. Hänen työnsä kuitenkin elää ja voi arveluttavan hyvin.

Teorian perusteesit ovat markkinoiden vapaus, yksityistäminen ja sosiaalimenojen alasajo. Poliittinen vapaus on täysin tarpeetonta, koska markkinoiden vapaus takaa yhteiskunnan toiminnan täydellisesti. Talousteorian ensimmäisiä täytäntöönpanijoita oli Chilen sotilasjuntta Augusto Pinochetin valtakaudella. Juntan talousministeri Sergio de Castro luonnehti virassa ollessan, että vain autoritaarinen hallitusmuoto soveltuu täydellisen taloudellisen vapauden vaalijaksi. Jo tästä voi päätellä, että taloudellinen vapaus ei kuulu muille kuin vallanpitäjille, mutta tarkastellaanpa teoriaa hiukan lisää.

Teorian mukaan markkinat on vapautettava täydellisesti, eikä valtiovalta saa asettaa minkäänlaisia rajoituksia vapaalle kilpailulle. Tämä ehdoton rajoituskielto koskee ihan kaikkea, mukaan lukien työsuojelu ja työterveydenhoito. Vapaa kilpailu koskee myös työvoimaa, jolla on oltava oikeus kilpailla vapailla markkinoilla rajoituksetta. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että ammattiyhdistysliike on poistettava kilpailua rajoittavana tekijänä. Sen pyrkimykset turvata vähimmäispalkka ovat kilpailun rajoittamista, koska työn hinta määräytyy vain markkinoiden mukaan.

Kaikki valtion toiminnot on yksityistettävä lukuunottamatta armeijaa ja poliisia. Tavoitteena on yövartijavaltio, jossa valtiovalta huolehtii vain ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Tätäkin toimintaa on voitava yksityistää vapaiden markkinoiden hengessä, jolloin valtio vastaa vain kustannuksista ja työn tekevät yksityiset yritykset.

Erityisesti on yksityistettävä sellaiset valtiolle perinteisesti kuuluvat tehtävät kuin terveydenhoito, koulutus, posti ja eläkejärjestelmä. Sosiaaliset tulonsiirrot on lopetettava kokonaan, koska vapailla markkinoilla niitä ei tarvita. Ne, jotka eivät iän tai sairauden takia pysty tekemään työtä, ovat aiempien säästöjensä, sosiaalisten verkostojensa tai yksityisen hyväntekeväisyyden varassa. He ovat markkinoiden kannalta hyödytöntä liikaväestöä.

Puhdas markkinayhteiskunta ja yövartijavaltio on niin halpa, että sen ylläpitämiseen riittää kevyt tasavero.

Tällaiseen yhteiskuntaan siirtyminen onnistuu Friedmanin mukaan parhaiten kriisin aikana. ”Vain kriisi, todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin. Siirtymävaiheen sumun tarjoaman tilaisuuden ikkunan aikana toteutettu salamasota mahdollistaa muutokset.” Näin on Friedman itse sanonut ja tarkoittaa sitä, että ellei kriisiä muuten synny, se voidaan aiheuttaa tahallisesti ”tilaisuuden ikkunan” avaamiseksi.

Liberalistin ihanneyhteiskunnassa vallitsee siis kaikkien rajoittamaton kilpailu kaikkia vastaan kaikilla aloilla. Tässä kohdassa teoria lipsahtaa jo uskonnon puolelle, koska yhteiskunnan kuohuvan, sekavan ja levottoman pinnan alla vallitsee kuitenkin rautainen järjestys ja ehdoton logiikka. Tämänkin kohdan teorian kannattajat nielevät ruotoineen.

Puhtaana tätä teoriaa ei ole koskaan noudatettu missään, koska se on teoreettinen laboratoriotuote, joka ei kestä ulkoilmaa. Lähimmäksi täydellisyyttä on päästy Etelä-Amerikan sotilasjunttien aikana, romahtaneen Neuvostoliiton ja sen satelliittien omaisuuden uusjaossa sekä Intian ja Kiinan hikipajoissa.

Vaan meillä tämä painajaisuni ei koskaan toteudu, eihän? Miettikääpä teorian kolmea perusteesiä, markkinoiden vapauttamista työmarkkinoita myöten kaikesta sääntelystä, yksityistämistä ja sosiaalimenojen alasajoa. Eikö niissä tunnu olevan jotain kiusallisen tuttua?