Risusavotta

Lahden kaupunki hoitaa ensi vuonna työttömyyttä lähettämällä pitkäaikaistyöttömänsä, noin 1 700 henkilöä, risusavottaan. Jo tänä vuonna on nuoria työttömiä työllistetty työpajojen lisäksi halkosavotassa. Tällä uudella innovaatiolla pyritään välttämään 1990 -luvun virheet työttömyyden hoidossa. Kaupungin työllisyysasioiden päällikön mukaan kaupunki etsii työttömille töitä, jotka muuten jäisivät tekemättä.

Äkkiä ajatellen idea vaikuttaa erinomaiselta: tekemättömät työt tulevat tehdyiksi ja työttömät saavat töitä. Tässä yhtälössä on kuitenkin yksi perustavaa laatua oleva virhe. Siitä työstä ei makseta palkkaa. Jos joku ei satu tietämään, niin sekä risu- että halkosavotat ovat fyysisesti niin raskaita töitä, että niihin on vaikea saada tekijöitä. Lisäksi ne eivät ole yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä, vaikka tarpeellisia ovatkin. Siksi kukaan ei halua maksaa niistä palkkaa.

Nyt kaupunki on ratkaissut kaikki ongelmat ihan lehtien yleisönosastoista tutulla tavalla eli pakottamalla työttömät ilmaistöihin. He saavat työmarkkinatuen lisäksi 8 euroa ruokarahaa työpäivää kohti. Työstä voi tietenkin kieltäytyä, mutta se tarkoittaa työmarkkinatuen menettämistä ja toimeentulotuen varaan joutumista.

Nyt joku kysyy, että onko se nyt niin kauheaa, jos työtön joutuu saamiensa rahojen vastineeksi tekemään työtä? Minä kysyn jo etukäteen takaisin, että suostuisitko itse tekemään nykyistä työtäsi 400 euron työmarkkinatuella ja 160 euron ruokarahalla kuukaudessa? Käsi ylös, kuinka moni suostuisi? Ja jos vastaat, että se onkin ihan eri asia, koska minulla on työpaikka, niin mietipä, mitä tulevaisuus voi tuoda sinulle tullessaan. Kenelle tahansa voi sattua mitä tahansa milloin tahansa.

Jos jokin työ on tekemisen arvoinen, niin siitä on maksettava käypä palkka. Ellei ole varaa maksaa, jääköön työ tekemättä.

Meillä on jo nyt useita työmarkkinoita rinnakkain. Säännöllinen palkkatyö on väistymässä pätkätöiden tieltä. Kokonaan oma lukunsa ovat pimeä ja harmaa talous, joiden suuruutta kukaan ei tiedä. Vihonviimeisin vääryys on työttömillä teetettävä ilmaistyö. Tekisi mieleni väittää, että se on YK:n ja EU:n orjuuden kieltävien sopimusten vastaista, mutta en vielä tässä vaiheessa mene niin pitkälle.

Suomen laki kieltää kiskonnan tapaisen työsyrjinnän. Siihen syyllistytään silloin, jos teetettävästä työstä maksetaan alle alalla yleisesti sovellettavien tyehtosopimusten mukaista palkkaa. Risu- ja halkosavotat vastannevat luonteeltaan lähinnä metsurin työtä, joten sovellettava sopimus pitäisi etsiä sieltä päin. Näissä yhteiskunnan teettämissä pakkotöissä ei kuitenkaan sovelleta mitään sopimuksia, koska työttömyyden hoito on lailla säädetty erivapaus rikkoa kaikkia sopimuksia.

Tätä ei kuitenkaan ole koskaan testattu missään tuomioistuimessa. Jonkun ilmaistyöhön määrätyn pitäisi haastaa työnantajansa oikeuteen kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä ja välittäjänä toiminut TE-toimisto avunannosta kiskonnan tapaiseen työsyrjintään. Tie olisi pitkä ja juttu ennalta hävitty, mutta ainakin saataisiin tuomioistuimen vahvistus sille, että ilmaisen työn teettäminen on täysin laillista. Sitten voitaisiin puhua niistä orjuuden kieltävistä kansainvälisistä sopimuksista.

Kommentit
  1. 1

    Jarmo Vilponen sanoo

    Joo, tää tuntuu nimenomaan ikävältä tuon palkattomuuden vuoksi, koska työ on ”varsinaista ruumiillista hommaa” ja ihmisen vaatteet ja ruokaa + polttoaineet matkoihin jne. kuluttavat enemmän kuin tuo ”9 euroa”. (nyt tää nousi 2010)

    Samanlaista työtä jos tekisi vapaaehtoisesti ja saisi ”kuten sienet ja metsämarjat” pitää rahat verottomana, niin se ois ihan ”jees”!
    (niksejä ja keksintöjä siihen ohelle ”pajassa” ja samoin esim. perinnerakentamista ”myös osaksia vapaaehtoiskoulutuksella”, kun vielä on hirsiosaajia ”seniorikansalaisina”)
    JÄÄN SEURAAMAAN TILANNETTA.