Hiljainen ulkoistaminen

Karjalaisen yleisönosastossa eräs henkilö kertoi, että Liperin kunta on vaivihkaa ulkoistanut vanhusten kodinhoitopalvelut iltaisin. Kunnan tarjoamaa palvelua saa vain klo 7-17 välillä, muina aikoina apu on ostettava yksityiseltä yrittäjältä. Ketään ei pakoteta yksityisen palveluntarjoajan asiakkaaksi, mutta silloin on tyydyttävä tarvitsemaan apua vain virka-aikana.

Kirjoittaja epäilee, että kunnan päättäjät eivät edes tiedä tapahtuneesta kaappauksesta. Päätöstä iltakäyntien ulkoistamisesta ei nimittäin löydy sosiaali- ja terveyslautakunnan, kunnanhallituksen eikä kunnanvaltuuston pöytäkirjoista. Löytyy ainoastaan päätös myöntää palveluseteliyrittäjyys eräille yksityisille palveluntarjoajille.

Organisointi- ja kehittämispaineisiin vedoten iltaisin annettava apu on yksityistetty kyseenalaisella tavalla. Palvelun tarvitsijalle kerrotaan suoraan, että iltaisin kodinhoidosta vastaa yksityínen yritys. Kunta antaa palvelusetelin, jolla asiakas saa maksaa palvelun. Käytännössä kunta siis ostaa itse yksityisiä palveluja ilman mitään virallisia ulkoistamispäätöksiä.

Jos kirjoittajan väitteet pitävät paikkansa, niin ulkoistaminen saa yhä oudompia muotoja. Paljon mainostettu palveluseteli on yksi tehokkaimmista ulkoistamisen välineistä, jolla kunnan omaa palvelua ajetaan alas. Oudoksi asian tekee se, että yksityistäminen ujutetaan sisään vaivihkaa ilman varsinaisia päätöksiä. Tehdään päätös palveluseteliyrittäjyyden myöntämisestä ja tämä päätös sitten tulkitaan valtakirjaksi ajaa alas oma palvelutuotanto.

Yksityistäminen on poliittinen ja ideologinen valinta. Sitä mukaa kun tieto yksityistämisen kustannuksia lisäävistä vaikutuksista kasvaa, muuttuvat yksityistämispäätökset yhä verhotummiksi. Ulkoistaminen halutaan ajaa jääräpäisesti läpi, vaikka sitten juridisesti kyseenalaisin päätöksin.

Vielä kerran: yksityisen sektorin edullisuus on myytti, joka on ihan terveellä järjellä ajatellen helppo kumota. Jos kunta tuottaa omakustannushintaan saman palvelun kuin yksityinen voittoa tuottaen, niin miten joku voi edes kuvitella, että yksityinen tuottaa sen palvelun halvemmalla ja vieläpä saa siitä voittoa?

Tätä myyttiä tukee harhaanjohtava laskentatapa, jossa hallintokustannukset lasketaan tahallaan virheellisesti. Kaikessa kunnan omassa palvelutuotannossa on aina laskettu mukaan hallintokustannukset, noin 10 % palvelun kokonaissummasta. Kun jokin palvelutuotanto yksityistetään, vaikkapa nyt virka-ajan ulkopuolella tapahtuva kotipalvelu, siihen ei enää lasketa mukaan hallintokustannuksia. Näin yksityistäminen näyttää heti sen samaisen 10 % halvemmalta. Tosiasiassa kunnan hallintokustannukset eivät kuitenkaan vähene yhtään. Hallinto säilyy entisen kokoisena ja sen tehtävät saattavat jopa lisääntyä. Kunta nimittäin on vastuussa palvelun tuottamisesta, joten hallinnon on valvottava yksityisiä palveluntuottajia.

Jostain syystä hallintokustannusten tahallisella unohtamisella on saatu ja saadaan edelleen narrattua päättäjiämme uskomaan ulkoistamisen edullisuuteen.

Kommentit
  1. 1

    Seija Saarelainen sanoo

    Kiitos kirjoituksestasi. Olen se erä naishenkilö, joka kirjoitin Ylämyllyn myllykirjeen mylläytyksestä.
    Minut oli kutsuttu vanhuksen luo kuulemaan, kun kunnan kotipalvelun työntekijä luki ääneen asiakkaalle kunnan laatiman esitteen palvelusetelistä, eli myllykirjeensä. Kirjeessä selostettiin, mikä on palveluseteli, paljonko kunta korvaa ( enintään 24e/h) ja listan yrittäjistä, jotka kunta oli kilpailuttanut hoitamaan Ylämyllyn iltakäynnit. Kirjeessä ei sanallakaan mainittu, että palveluseteli olisi vaihtoehto, tai että jos asiakas ei halua käyttää seteliä, hän voisi saada iltapalvelun entiseen malliin kunnan tuottamana. Päinvastoin, annettiin (suullisesti) selvä ilmoitus, että iltakäynnit loppuvat 20.9.10, jolloin alkaa työntekijöillä uudet vuorolistat. Kun kyseenalaistin jo siinä vaiheessa asian oikeudellisuuden, minulle sanottiin vain, että käsky tullut ylemmältä taholta. Jos asiakas ei halua ottaa seteliä, hän toki voi maksaa yksityiselle omasta pussistaan koko hinnan! Mitään laskelmia ei tuotu esille, paljon kunnallinen hoitomaksu tulee alenemaan, ja paljonko tämä uusi käytäntö tulee verottamaan asiakkaan kukkaroa. ” Ihan se samaan menee!!” Ei kerrottu, ettei asiakas suinkaan automaattisesti saa 24 euron seteliä, että se olisi riippuvainen hänen tuloistaan. Koko tilaisuus oli pakkosyötön makuinen ja jäi tosi häijjy olo. Uskon että vanhukset ja omaiset kirjoittavat kiltisti tuollisen markkinoinnin jälkeen nimensä mihin hyvänsä paperiin, jos vaihtoehtona on, että vanhusta ei kukaan 20.9. jälkeeen käy katsomassa.
    Soitto kotipalvelutyön johtajalle vahvisti sen, minkä olin netistä pöytäkirjoista hakenut. Ei oltu päätetty muusta kuin palveluseteliyrittäjistä.
    Päättäjä joutuu olemaan tosi tarkkana, mitä esittelevä virkamies oikeastaan tarkoittaa, ja mihin pyrkii. Kun on samojen virkamiesten kanssa tässä touhuillut kymmenisen vuotta, on oppinut kukin tavat. Siitä huolimatta tulee päätettyä sellaista, minkä älyää vasta paljon myöhemmin.

    Kunnan palvelujen ulkoistamisesta alkaa tulla näkyviin ongelmia, mm. yöhoidon järjestäjä Mummon Turva ollut monopoli ja saanut hinnoitella palvelunsa rauhassa. Nyt olen ymmärtänyt, että toiminta menee katkolle, kalleuden tai jonkun muun syyn takia, ja Lieksan on mietittävä oman yöhoidon järjestämistä. Sama tilanne lastensuojelussa, olisiko palattava entiseen aikoja sitten lakkautettuun lastenkoti-mallii. koska sijoituspaikkojen laskutushinnat nousevat jatkuvasti. jne.
    Sama tilanne tulenee lakkautettujen laitospaikkojen suhteen vanhushuollossa, kun yksityiset menevät konkurssiin tai muuten lopettavat.
    Miten sellainen vanhus, jolla ei ole omaisia, pärjää tässä yhteiskunnassa?

  2. 2

    sakutimonen sanoo

    Kiitos kommentistasi. Nämä asiat tarvitsevat enemmän julkisuutta ja ennen kaikkea päättäjien ja asiakkaiden seurantaa. Tästä asiastahan eräs lehti teki jo jutun, mutta lisää tarvitaan. Pidetään silmät auki.