Ihan pihalla

Olen ennenkin sanonut, että Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon näyttää kerääntyneen töihin pää pilvissä ja jalat ilmassa seilaavia idealisteja. He eivät näe maakunnan todellisuutta, vaan oman, ihan itse luomansa todellisuuden. Siinä Pohjois-Karjalassa ei ole mitään muuta kuin ihanaa auvoa ja rajattomia mahdollisuuksia. Rikkaus ja hyvinvointi ovat tulossa ihan justiinsa niin kuin sosialismi Punaisen viivan Topias Romppaiselle.

Maakuntaliitto käyttää kolme miljoonaa euroa markkinointikampanjaan, jonka ainoa julistus on, että Pohjois-Karjalassa on tarjolla avoimia työpaikkoja kaikille halukkaille. Tänne siis kannattaa tulla kauempaakin eikä pidä uskoa maan synkimpiä työttömyystilastoja. Pampaloon mahdollisesti avattava valtava avokaivos edistää turismia, koska kaikki turistit haluavat ehdottomasti nähdä luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan maailman suurimman kaivannon. Siinä samalla voi nauttia kaivosalueen viereen kehittyvistä matkailu- ja luontopalveluista.

Reilu viikko sitten maakuntaliiton kehittämispäällikkö innostui valtavasti sanomalehti Karjalaisen lukijoiden ideoista. Lehden Kuuma linja pyysi ideoita maakunnan kehittämiseksi. Ehdotuksia tuli vain 20, mutta kehittämispäällikkö suorastaan villiintyi tästä idealaboratoriosta. Mitä sitten ideoitiin?

Parhaana keksintönä kehittämispäällikkö piti oman maakunnan tuotteiden suosimista, jolloin eurot ja työpaikat jäisivät omalle alueille. Hän haluaa, että koulut ja laitokset suosivat lähiruokaa hankinnoissaan. Kehittämispäällikkö ei ole tainnut koskaan kuulla kilpailulainsäädännöstä.

Toinen hyvä idea oli pohjaveden brändääminen ja myyminen Lontoon ostoskeskuksissa nimellä Carelia Spring Water. Kolille pitäisi luoda maailman hienoin ja suurin minimatkailukeskus, jossa hyödynnetään ekologista ajattelua. Pohjois-Karjalan järvet pitäisi tyhjentää roskakaloista ja jauhaa ne lemmikkieläinten ruuaksi. Tämä Carelia Pet Delicates -hanke on kuulemma sellainen, jossa voi vain voittaa.

Väkisin herää epäilys, että nämä ideat on taidettu kerätä Paiholan mielisairaalan suljetulta osastolta. Tietenkin uusia ideoita tarvitaan aina ja kaikkia ajatuksia kannattaa pohtia. Maakuntaliiton kehittämispäällikön suorastaan lapselliselta vaikuttava valtava innostus näin raakileasteella oleviin ideoihin kuitenkin raastaa minun kyynistä sieluani. Mutta jonkinasteinen lapsellisuus ja usko omiin haaveisiin lienevät pääsyvaatimuksina maakuntaliiton virkoihin.