Uusi maaherra

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen sovittelee kovin mielellään maaherran viittaa harteilleen, vaikka lääninhallitukset maaherroineen on lakkautettu. Niiden tilalla valtion väliportaan hallintoeliminä toimivat Aluehallintovirastot (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastot (ELY). Maakuntaliitot maakuntajohtajineen ovat pelkkiä keskustelukerhoja, joista säädetään lyhyesti vuonna 1997 säädetyssä maakuntajakolaissa. Lain mukaan maa on alueiden kehittämista ja alueiden käytön suunnittelua varten jaettu maakuntiin.

Maakuntaliitot eivät siis ole osa virallista valtionhallintoa eikä niillä ole mitään itsenäistä päätösvaltaa. Melkoinen budjetti niillä kuitenkin on, koska alueen kunnat ja valtio yhdessä rahoittavat niiden toimintaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla tuntuu olevan rahaa käytettävissään liikaakin, ainakin sen tempauksista päätellen.

Muutama viikko sitten maakuntaliitto ilmoitti käyttävänsä kolme miljoonaa euroa mainoskampanjaan, jolla kerrotaan muulle maailmalle, että synkimmällä työttömyysalueella on työpaikkoja tarjolla kaikille tulijoille. Nyt maakuntajohtaja ilmoittaa järjestävänsä uudenvuoden vastaanoton valikoidulle kutsuvierasjoukolle. Johtaja sanoo suoraan, että tapahtuman tarkoitus on korvata maaherran perinteiset vastaanotot. Hän siis julistaa itsensä maaherraksi.

Uudenvuoden vastaanotto järjestetään jo toisen kerran, joten siitä on tarkoitus tehdä perinne. Sinne ei tietenkään kutsuta ihan ketä tahansa, vaan pelkästään maakunnan kehittämisessä ansioituneita kansalaisia. Johtajan mukaan tilaisuuden tarkoitus on kehittää maakunnan yhteishenkeä. Tässä hengennostatustilaisuudessa palkitaan maakunnan paras kehittäjä ja palkinnonsaaja valitaan jossain sisäpiirissä joillain perusteilla, jotka eivät ulkopuolisille kuulu.

Mitkään maakuntaliiton touhut eivät oikeastaan kuulu maakunnan asukkaille, vaan pelkästään sen kehittäjille. Tästä kertoo sekin, että maakuntahallitus päättää vastaanoton järjestämisestä ja antaa tapahtumalle eväitä ensi viikon kokouksessaan. Kokous pidetään Brysselissä, jonne hallitus lähtee pohtimaan tätä tärkeää asiaa.

Maakuntaliitto on periaatteessa demokraattinen toimielin. Jäsenet maakuntahallitukseen valitaan alueen kunnanvaltuustoissa, joten periaatteessa ja mutkan kautta he ovat äänestäjien valitsemia. Suora demokratia on kuitenkin näistä toimielimistä jo niin kaukana, että se on jäänyt jonnekin matkan  varrelle.

Niinpä maakuntajohtaja voi julistaa itsensä epäviralliseksi maaherraksi ja hallitus lähtee pitämään kokoustaan Brysseliin. Kokouksessa annetaan eväät siihen, mikä on protokollan mukainen niiaus- ja pokkausjärjestys kutsuilla, johon osallistuvat maakunnan parhaat pojat ja tytöt.

Nyt joku sano närkästyneenä, että Brysselissä tehdään muutakin kuin pidetään kokous. Kyllä minä uskon, että turismin lisäksi tutustutaan myös EU:n toimintaan. Se on taas ihan eri asia, mitä uutta oppia EU mahtaa antaa maakuntaliiton toimintaa ajatellen. Siitä minä olen ihan varma, että liikemies Kyösti Kakkosen palkitsemisesta maakunnan parhaana kehittäjänä olisi voitu päättää ihan kotimaisissa illanistujaisissakin. Hän sen palkinnon saa kuitenkin, ellei sitten palkittavana yllättäen ole itse uusi maaherra.

Kommentit
  1. 1

    Annetaan juhlia sanoo

    Uudenvuoden vastaanotoilla on henkisesti suuri merkitys sinne osallistuville maakunnan vaikuttajille. Annetaan heidän tavata kerran vuodessa.