Millä kyydillä?

Uusia ajatuksia saa ja pitää esittää, mutta niissä olisi hyvä olla mukana myös järkeä. Jos kyseessä on ministeriöiden asettama työryhmä, pitäisi myös juridista puolta ajatella. Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen työryhmä on jättänyt ehdotuksen, jossa sekä järki että juridiikka ovat unohtuneet.

Kyseessä on työryhmän ehdotus päihtyneiden kuljetuksen siirtämisestä poliisilta ambulanssihenkilökunnan vastuulle. Samalla työryhmä esittää, että juopuneiden säilytystilojen valvonta siirrettäisiin yksityisille vartiointiliikkeille. Syynä ehdotukseen on kuulemma se, että työryhmän mukaan poliisi haluaa päästä eroon aikaa vievistä kuljetusreissuista ja siirtää homman ihan minne tahansa muuanne. Kuljetuksiin voitaisiin käyttää niitä ambulansseja, joita ei tarvita kiireelliseen sairaanhoitoon.

Tällainen sairaankuljetusasioiden maallikko kysyy ensimmäisenä, mikä on sellainen ambulanssi, jota ei tarvita kiireelliseen sairaanhoitoon? Onko se kenties auto, joka juuri nyt ei ole sairaankuljetuskeikalla, mutta saattaa ihan kohta olla? Jos tällainen ambulanssi onkin kuljettamassa juopunutta putkaan, niin mitä mahtaa tapahtua äkillisen sairauskohtauksen saaneelle, joka tarvitsee kiireellistä kuljetusta?

Luultavasti työryhmä tarkoittaa sellaisia autoja, joita käytetään kiireettömiin potilassiirtoihin. Ei ajatus silti tunnu yhtään sen paremmalta, koska ambulanssi on tarkoitettu nimenomaan sairaiden kuljettamiseen. Muutenkin nykyinen työnjako on ihan selvä. Jos juopunut on vaaraksi itselleen tai muille, hän kuuluu poliisin toimivaltaan. Jos hän tarvitsee lääketieteellistä apua, hänet viedään ambulanssilla hoitoon. Muita juopuneita ei tarvitse kuljettaa yhtään mihinkään, koska pelkkä juopumus ei enää kymmeniin vuosiin ole ollut rikos.

Vain poliisilla on oikeus käyttää pakkokeinoja ja ottaa kiinni ihmisiä. Ambulanssihenkilökunnalla ei tällaisia oikeuksia ole. Jos juopunut otetaan vastentahtoisesti ambulanssin kyytiin, ovat henkilökunnan oikeudet hyvin rajatut. Suomeksi sanottuna kaveri saattaa hypätä pois kyydistä ensimmäisissä liikennevaloissa, eikä häntä saa ottaa kiinni.

Juopuneiden säilytystilojen valvonnan siirtäminen yksityisille vartiointiliikkeille on osa niin muodikasta julkisen sektorin yksityistämistä. Tässä törmätään taas kerran lainsäädäntöön. Oikeus juopuneen kiinniottoon ja säilössä pitämiseen on vain poliisilla. Nykyisen lainsäädännön mukaan niitä ei voida siirtää yksityissektorille, koska ne ovat osa julkisen vallan käyttöä. Mikäli säilytystilojen valvonta kilpailutettaisiin, säilyisi vastuu silti poliisilla. Poliisin pitäisi siis valvoa valvojia.

Ministeriöiden virkamiehistä koottujen työryhmien olisi ymmärrettävä, että kaikki viisaus ei ole heidän päässään. Keskustelu sekä poliisien että sairaankuljettajien edustajien kanssa olisi saattanut säästää paljon turhaa työtä.