Väännetään rautalangasta

Olen ihmeekseni huomannut, että yhä useammat ihan tavalliset palkansaajat oikeastaan kannattavat tasaveroa. Jos Jorma Ollilan ja Jari Sarasvuon kaltaiset ihmiset ovatkin sen kannalla, niin tavalliset pieni- ja keskituloiset ovat kyllä tasaveron puolelle kallistuessaan tulleet pahemman kerran höynäytetyiksi. Tai sitten he eivät ymmärrä verotuksen perusteista ja yhteiskunnan lainalaisuuksista yhtään mitään.

Kerrataan vielä ihan perusteet. Progressiivinen verotus takoittaa sitä, että kun tulot suurenevat, niin veroprosentti kasvaa. Tähän järjestelmään maassamme siirryttiin 1920-luvun alussa ja silloin hallituksen perusteluissa ja eduskunnan puheissa riemuittiin, että vihdoinkin on Suomi siirtynyt sivistyskansojen joukkoon myös verotuksellisesti. Veroprogression tarkoitus on kohdentaa veroja suhteessa enemmän nille, joilla on enemmän maksukykyä.

Tasavero tarkoittaa sitä, että kaikki maksavat tuloista riippumatta veroa saman prosentin mukaan ja regressiivinen verotus sitä, että pienituloiset maksavat veroa enemmän kuin suurituloiset. Arvonlisävero ja kaikki muut kulutusverot ovat luonteeltaan tyypillisiä tasaveroja, koska kaikki maksavat tuotteiden hinnoissa veroa saman verran. Jostain kumman syystä sen epäoikeudenmukaisuus on osalle ihmisitä epäselvää.

Tässä konkreettinen esimerkki, jonka lainasin Helsingin Sanomien 3.1.2011 yleiönosastosta. Jos joku ei vielä tämänkään jälkeen ymmärrä tasaveron epäoikeudenmukaisuutta, niin minä en mahda enää mitään. Sellainen ihminen saa vapaasti sahata omaa oksaansa äänestämällä tasaveroon tähtääviä.

Jos 1 000 euroa kuukaudessa ansaitseva ostaa 123 euroa maksavan tuotteen, hän maksaa siitä arvonlisäveroa 23 euroa eli 2,3 % palkastaan. Kun 10 000 euroa ansaitseva ostaa saman tuotteen, hän maksaa veroa saman 23 euroa, mutta vain 0,23 % tuloistaan.

Jos tämä on jokun mielestä tasapuolista, niin hän varmaan hyväksyy myös seuraavan regressiivisen esimerkin. Joku ansaitsee 100 000 euroa ja joku toinen 1 000 euroa kuukaudessa. Heidän tuloeronsa on siis 99 000 euroa.  Jos enemmän ansaitsevan veroprosentti olisi 10 ja vähemmän ansaitsevan 90, jäisi parempituloiselle käteen 90 000 ja sille toiselle 100 euroa, mutta heidän tuloeronsa olisi pienentynyt ja olisi enää 89 900 euroa. Regressio siis pienentäisi tuloeroja, mutta oikeudenmkaisuuden jätän jokaisen harkittavaksi.

Tuloverojen keventäminen ja kulutusverojen nostaminen ei ole mitään muuta kuin hyvätuloisten pyrkimys siirtää omaa verotustaan pienituloisten maksettavaksi. Nyt joku sanoo, että hyvätuloiset kuluttavat enemmän ja maksavat siten enemmän veroja. Totta, mutta ei kukaan voi syödä tai lämmittää tupaansa määräänsä enempää. Perustarpeet pitäisi voida tyydyttää edullisesti, mutta ylellisyystarvikkeista joutaakin maksaa veroja.

Kommentit (3)
  1. Tarmo Aaltonen
    6.1.2011, 09:19

    On rautalankaa, mutta miten ton tekstin sais niiden silmiin, jotka sitä kaipaisivat? Tasaveroa kannattavat hyvätuloiset kyllä tietävät, mitä tekevät.

  2. Työläinen
    6.1.2011, 09:51

    Meidän pienituloisten verotus on kyllä keventynyt kovasti parissakymmenessä vuodessa. Ja vaikka välillisiä veroja nostetaan ja työn verotusta kevennetään, meillähän on edelleen progressiivinen verotus. Ihmisenä, joka ei halua tehdä niin kamalasti töitä, eikä kuluttaa tarpeitaan enempää, en osaa olla tällä kertaa aivan samaa mieltä Uuninpankonpojan kanssa.

    Kun pienituloisenkin työnverotus on keventynyt vuosi vuodelta, minä ainakin koen, että valinnanvapauteni on kasvanut. Vaikka kaikki välttämätönkin kallistuu välillisten verojen nousun myötä, veroprosentin jatkuva aleneminen on ainakin minulle mahdollistanut vuosi vuodelta enemmän vapaata aikaa, kun haluan tienata vain sen, mikä on pakko. No, myönnetään, että lapsettomille nämä valinnat ovat helpompia, mutta tulipahan tämäkin näkökulma kerrottua.

Kommentointi suljettu.