Avoimuuden irvikuva

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanvaltuuston kokoukset alkavat sujua käsikirjoituksen mukaan kuin NKP:n keskuskomitean kokoukset konsanaan. Puheenvuorot ovat ennalta harjoiteltuja, kysymyksiä ei esitetä eikä kukaan uskalla lopettaa taputtamista ensimmäisenä.

Tänään kokoontuu jo kolmatta kertaa peräkkäin ennen valtuuston kokousta varjovaltuusto. Valtuusto kokoontuu täydellä kokoonpanolla ensin epävirallisesti suljettujen ovien takana käsittelemään kaikki esityslistan asiat. Tässä vaiheessa esitetään mahdolliset lisäkysymykset ja saadaan vastaukset. Sen jälkeen alkaa virallinen, yleisölle ja tiedotusvälineille avoin kokous, jossa käydään jo harjoiteltu keskustelu eikä mitään tyhmiä tai edes tarpeellisia kysymyksiä esitetä. Niihin on jo saatu vastaus, joten mitäpä sitä samaa keskustelua käymään kahdesti peräkkäin.

Valtuuston puheenjohtajan mukaan pysyväksi aiotun menettelyn tarkoitus on sujuvoittaa kokouksen kulkua. Tämä tavoite toteutuu varmasti, mutta avoimuuden kustannuksella. Valtuutetut hyväksyvät uuden käytännön varmaan siksi, että nyt he voivat julistaa kylillä omaa nerouttaan ja vaikutustaan asian lopputulokseen. Kukaan ei nimittäin enää tiedä, kuka päättäjä on kaikkein eniten pihalla käsiteltävistä asioista, kun kaikki istuvat hiljaa viisaan näköisinä ja puheenjohtaja nuija paukkuu sujuvasti.

Itse oletan tärkeimmän syyn tähän näytelmään olevan puheenjohtajan epävarmuudessa. Hän ei hallitse kokoustekniikkaa eikä valtuuston työjärjestystä niin hyvin, että osaisi toimia oikein eri tilanteissa. Viime kesänä hän aiheutti ylimääräisen kokouksen koollekutsumisen, koska ei tiennyt, mitä tehdään silloin kun asiassa on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus. Hän haluaa näyttää osaavalta ja sehän onnistuu hyvin, kun yllättävät käänteet on ehkäisty ennakolta.

Toinen mahdollinen syy on halu peittää asioiden kelvoton valmistelu. Viime kokousta edeltävästä varjovaltuustosta tihkuneiden tietojen mukaan pesulan kunnostus kehitysvammaisten toimitiloiksi oli valmisteltu suorastaan ala-arvoisen puutteellisesti. Varjovaltuusto oli puhunut asiasta kovasti, mutta varsinaisessa kokouksessa asia palautetiin takaisin valmisteluun ilman puheita.

Kuntalaisen kannalta tämä tarkoittaa julkisen päätöksenteon katoamista suljetun oven taakse. Vaikka siellä lukkojen takana ei varsinaisia päätöksiä tehdäkään, siellä kuitenkin käydään se mielenkiintoisin keskustelu ja esitetään parhaat kysymykset. Kiinnostus kokouksiin katoaa niin yleisöltä kuin tiedotusvälineiltäkin. Kirkkokansakin on mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin sellainen valtuusto, joka on sopinut päätettävistä asioista jo etukäteen.

Ei tällaiseen menettelyyn mitään suoranaista juridista estettä ole. Kyllä erilaisia epävirallisia kokouksia voi järjestää, kunhan päätöksenteko pysyy julkisena. Kuntalain henkeä eli päätöksenteon avoimuutta vastaan menettely kuitenkin sotii suorastaan hävyttömällä tavalla.

Tiedän muutaman valtuutetun lukevan tämän jutun. Heille annan varjokokouksessa esille otettavaksi seuraavat kysymykset: Onko mielestänne demokratian ja päätöksenteon avoimuuden hengen mukaista, että juuri ennen julkista kokousta sama porukka sopii päätettävistä asioista etukäteen? Miten aiotte huolehtia siitä, että tähän asti julkisesti käyty keskustelu tulee julkiseksi myös sieltä varjokokouksesta? Ja ikävin kysymys: Onko ihan oikeasti tarkoitus siirtää varsinainen päätöksenteko salaiseksi?

Älkää suotta minulle vastatko. Valmistautukaa antamaan selitys suoraan Eduskunnan Oikeusasiamiehelle, joka sitä ihan lähiaikoina tulee pyytämään.

Kommentit
  1. 1

    Matti J sanoo

    Siihenhän joka puolella mennään ihan emeritus-pääministeri Vanhasen lipsauttaman toiveen mukaan, että pitäisi mediaan päästää vain valmiiksi käsiteltyjä asioita. Kansalaisvaikuttaminen kun jarruttaa päätöksentekoa ikävästi. Hankala julkinen valvonta saadaan minimiin vaikka sitten kuvaillun kaltaisella pelleilyllä. Se käy toki vähemmilläkin vippaskonsteilla, ulkoistamalla julkisia toimintoja yhtiöille, jolloin liikesalaisuus tehokkaasti estää valvontaa. Kysyä toki sopii, miksi liikesalaisuuden pitäisi päteä julkisissa hankinnoissa yms. Vastaus: firmojen etu on tärkeämpi kuin kansalaisten etu.

  2. 2

    Veljenkumminkaima sanoo

    Tihkuneiden tietojen mukaan istunnoissa on vahvasti mukana vuosi sitten aloitellut kunnanjohtaja. Ei tule varsinaisessa kokouksessa tiukkoja tilanteita, kun sotkut selvitellään suljetussa sisäpiirissä. Tuo kesällinen äänestysmunaus on suureksi häpeäksi myös virkamiehille. Mitähän varten he isolla palkalla ja kokouspalkkiolla istuvat valtuuston etupöydässä, jos eivät kykene auttamaan kokouksen lainmukaisessa etenemisessä. Sitä vartenhan heidän ”asiantuntemus” on pöytään istutettu. Jos ei hallitse äänestysmenettelyä, mitenkähän lienee vähän vaikeampien asioiden kanssa. Muistatko uuninpankkopoika, kuinka kunnanhallitus aloittaessaan uudessa entistä viisaammassa kokoonpanossaan hehkutti uudesta avoimesta hallintokulttuurista Juuassa. Näkemykset syleilivät taivaita. Blogisi kuvaavat loistavasti, mitä se tarkoitti. Ei uskoisi todeksi, jos ei näkisi ja jos ei tapahtuisi Juuassa. Kuntakuva on tosiaankin kirkastunut, sitähän he sanoivat tekevänsä. Loistaa niin että häikäisee .

  3. 3

    -K. sanoo

    Juukahan on kulkenut jo ns. varjon varjossa jo kauan, vastahan yksi iso varjo läksi suurien rahamassien kanssa kulkemaan. Jos kuntalaiset ovat äänestämässä näitä ihmisiä, niin turha täällä on valittaa, oma oli valinta (vai oliko?). Samat naamat pyörii valtuustossa, joten toki pyörii pieni piirikin.

    Plussalla vielä mutta kuinka kauan…

    -K.

  4. 4

    -K. sanoo

    Juuri soitettuani äänestämälleni valtuutellulle, sanoi jotta nyt tehdään päätökset ja nuijitaan sitten.. Näillä kait mennään sitten.

  5. 6

    RPA sanoo

    Luehan taas valtuuston kokouksen päätökset varsinkin &9 Terävällä kynällä saa ihmeitä alkaan.
    En ole aivan varma on tapa laillinen mutta sittenhän sen näkee, josko joku huomaa miten mentiin.

  6. 7

    tiira sanoo

    Asioista keslustelu lisää kyllä avoimuutta mutta keskustelu tulee käydä ennen kuin ko.asiat ovat valtuuston asialistalla. Esim. valtuuston kokouksen lopuksi ”muut asiat” kohdassa voitisiin keskustella seuraavassa kokouksessa esille tulevista ja valtuutettuja kiinnostavista asioista. Mielestäni on turhaa ja avoimmuutta vähentävää ellei jopa rajoittavaa käsitellä ns. ”varjovaltuustossa” esityslistalla olevia kunnanhallituksen esittämiä asioita. Niin ellei valtuutuustoryhmät halua oikeasti ottaa valtaa suoraan omaan hallintaansa. Sitten herää kysymys miten vahvaa luottamusta kunnanhallitus nauttii, ja miten kauan kunnanhallitus tyytyisi osaansa?