Halvaantunut sokea

Päättäjämme ovat halvaannuttaneet valtionhallinnon ja ovat lisäksi niin sokeita, että eivät sitä edes huomaa. Usein sokeus on myös täysin teeskenneltyä ja ulospäin näytellään kaiken sujuvan uudistusten myötä entistä paremmin. Otetaanpa kolme esimerkkiä; lisää löytyy ihan vain ympärilleen katselemalla.

Alueellistaminen yhdessä valtion tuottavuusohjelman kanssa on viime vuosien suurin huiputus. Virallisten seurantaryhmien mukaan alueellistaminen on sujunut erinomaisesti ja se on lisännyt valtion työpaikkoja maakunnissa ihan suunnitelmien mukaan. Tosiasiassa alueellistamisohjelman aikana maakunnista on kadonnut noin 6 000 valtion työpaikkaa ja Helsinkiin niitä on tullut saman verran lisää. Tuottavuusohjelma tarkoittaa ihan puhtaasti palvelutuotannon alasajoa, sillä sen mukana valtion virastojen sivutoimipisteet ovat kadonneet. Seurantaryhmät ilmeisesti muuttavat hienon suunnitelman otsikon seurantaraportiksi tutkimatta tosiasiallista tilannetta ollenkaan.

Vuosi sitten lainhuuto- ja kiinnitysasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Tämän uudistuksen seurauksena käsittelyajat ovat tuplaantuneet. Syynä on henkilöstön vähyys ja ammattitaidottomuus. Tehtävät siirrettin toiselle virastolle ilman tarvittavia resursseja. Käräjäoikeuksissa näitä asioita hoitivat auskultoivat juristit, jotka jo asiakkaan jättäessä hakemuksen osasivat pyytää mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset. Jokaisessa käräjäoikeudessa on jatkuvasti muutama auskultantti, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalan maanmittaustoimistossa on vain yksi juristi hoitamassa vaikeampia asioita. Rutiinijuttuja hoitavat kanslistit ilman mitään juridista koulutusta. Eipä siis ihme, että asiat ruuhkaantuvat. Lisäksi asiakkaalle lähetetään parin viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä kirje, jossa vaaditaan niitä lisäselvityksiä, joita ennen pyydettiin heti ensimmäisellä asiointikerralla.

Pikavippifirmojen harjoittama koronkiskonta puhuttaa vähän väliä ja jatkuvasti kerrotaan maksuhäiriöiden lisääntymisestä. Hallitus informoi viime vuonna näyttävästi tämän vuoden alusta voimaan tulleesta laista, jolla pikavippifirmat mukamas pannaan kuriin. Toukokuuhun mennessä pikavippifirmojen on rekisteröidyttävä, jotta niitä voidaan valvoa.

Näitä firmoja toimii markkinoilla ainakin 94, joista vain 18 on rekisteröitynyt. Tarkaa määrää ei tiedä eikä milloinkaan tule tietämäänkään kukaan, koska hallitus ja eduskunta ilmeisen tahallaan unohtivat määrätä mitään rangaistusta rekisteröinnin laiminlyönnistä. Lisäksi koko Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on yksi ainoa virkamies, jonka kuuluu valvoa sekä rekisteröityneitä että villejä firmoja koko maassa. Tehtävä on täysin mahdoton, joten tässä taidettiin haluta antaa markkinavoimille vapaat kädet temmeltää vippimarkkinoilla.

Kaikesta huolimatta sekä kansanedustajat, sellaisiksi haluavat ja ennen kaikkea äänestäjät näkevät ensimmäiseksi säästökohteeksi hallinnon karsimisen. Kun ihan suoraan sanon, niin näillä ihmisillä ei ole hajuakaan siitä, mitä se hallinto oikein tekee. He luulevat sen olevat jotain turhaa ja tarpeetonta paperinpyörittelyä. He eivät havahdu edes siinä vaiheessa, kun heidän oma lainhuutoasiansa kestää kuukausia entisen parin viikon sijaan. Silloin he alkavat vaatia hallinnon tehostamista, mutta se ei saa maksaa mitään.

Mistähän löytyis rohkea ja asioita ymmärtävä ehdokas, joka uskaltaisi vaatia hallinnolle lisää resursseja?

Kommentit (1)
  1. Tarmo Aaltonen
    17.1.2011, 17:49

    Totta joka sana mitä puhut, mutta on hallintoa ja hallintoa. Esim Turun kok, sdp ja vihr tekevät jatkuvasti turhia hallintovirkoja kaupungin eri toimielimiin, jotta ns hallitussopimuksen pääpuolueet saavat kukin omansa.

Kommentointi suljettu.