Lautamiesjärkeä

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun. Teot olivat tapahtuneet vuosina 2002-05 ja tekijään nähden alisteisessa asemassa ollut uhri oli silloin 13-16 -vuotias.

Yleensä en arvostele oikeuden päätöksiä, koska se on puutteellisten tietojen perusteella mahdotonta. Tällä kertaa teen kuitenkin poikkeuksen. Tämä päätös syntyi lautamiesten äänin lainoppineen puheenjohtajan ja yhden lautamiehen ollessa ehdottoman rangaistuksen kannalla. Äänten mennessä tasan 2 – 2 voitti lievempi kanta.

Ehdollista rangaistusta perusteltiin ensikertalaisuudella, myötävaikuttamisella asian selvittämiseen ja sillä, että ehdollisesti tuomittu voi jatkaa töitään ja pystyy siten maksamaan tuomitut vahingonkorvaukset.

Tämä uutinen on levinnyt facebook -linkkinä lähes tavalliseen tapaan ja kommentit ovat myös niitä tavallisia: raskasta ja epätoivoista huokailua. Kukaan ei kuitenkaan ole kiinnittänyt huomiota oleellisimpaan asiaan, eli päätöksen syntymiseen lautamiesten äänin vastoin puheenjohtajan kantaa. Erityisen vaisuja ovat olleet ne, jotka tavallisesti vaativat oikeuksiin lisää lautamiehiä ja sitä kautta enemmän tervettä järkeä tuomioihin. Nythän sitä tervettä lautamiesjärkeä käytettiin oikein kunnolla.

Päätös sinänsä on täysin lain mukainen ja on syntynyt laillisessa järjestyksessä. Ennen vuoden 1997 Oikeudenkäymiskaaren uudistusta lautamiehillä oli kollektiivinen äänioikeus, joten he pystyivät tuomitsemaan lainoppineen puheenjohtajan kannan vastaisesti vain yksimielisinä. Nykyisin jokaisella oikeuden jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus ja äänten mennessä tasan voittaa lievempi kanta.

Lautamiehet valitsee vaaleissa valittu kunnanvaltuusto. Lautamiehet eivät kuitenkaan periaatteessa edusta mitään puoluetta, vaan kansaa kokonaisuudessaan. He ovat se paljon puhuttu lautamiesjärki, ja heidän valinnassaan on noudatettava tasapuolisuutta asukkaiden iän, elinkeinon, sukupuolen ja kielen mukaan.

Kun uudistusta suunniteltiin, erityisesti lakimiespiirit suhtautuivat epäilevästi yksilölliseen äänioikeuteen. Silloin tosin vaarana pidettiin sitä, että rangaistukset saattaisivat pikemminikin ankaroitua kuin lieventyä. Lisäksi arveltiin, että syytetyn asemalla ja yleisellä olemuksella saattaisi olla liian suuri vaikutus maallikkolautamiehiin.

Epäilyt ovat osoittautuneet enimmäkseen turhiksi ja oikeudet ovat toimineet ilman suurempia soraääniä. Nyt kuitenkin annettiin niin yleistä oikeustajua vastaan sotiva päätös, että kaikki epäilykset lautamiesjärjestelmää kohtaan muistuivat heti mieleen. Toivottavasti syyttäjä valittaa päätöksestä ja toivottavasti oikeus ei enää koskaan käsittele samalla kokoonpanolla vastaavanlaista tapausta.