Rupusakin loppusijoitus

Valtion tuottavuusohjelman nimissä TE-toimistot aikovat lopettaa kokonaan vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien palvelemisen. Ne keskittyvät jatkossa vain työn vaihtajien ja työnantajien palvelemiseen; vaikeasti työllistettävät ohjataan muualle. Tästä kasvojenkohotuksesta kertoi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Kimmo Ruth Helsingin Sanomissa 4. helmikuuta.

TE-toimistot vastaavat jatkossa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja muuttuvat työtä ja työvoimaa hakevien kohtaamispaikoiksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömien rupusakki saa painua helvettiin haisemasta ja ihmisten jaloissa pyörimästä.

Tämä poroerottelu toteutetaan asiakassegmentoinnilla, jossa työnhakijat jaetaan kolmeen luokkaan. Kahdesta ensimmäisestä luokasta ei ole tietoa, mutta kolmanteen  kuuluvat pitkäaikaistyöttömät. Heidän segmenttinimensä on ”työelämään kuntoutuvat”, ja heidät ohjataan palvelemaan itseään verkossa ja työelämän palvelukeskuksissa (typ). Näitä palvelukeskuksia on koko maassa vain 39 ja yli puolet kunnista ei ole mukana niiden toiminnassa. Ruthin mukaan keskukset kattavat kuitenkin maan suurimmat alueet melko hyvin.

Mihinkään luokkaan eivät kuulu ”palvelujen ulkopuolella lepäävät” työttömät. Heidät aiotaan jättää kokonaan palvelematta, koska TE-toimistoissa ei ole mitään palveluvalikoimaa tälle porukalle, vaan he vaativat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, kiteyttää Ruth.

Nämä suunnitelmat herättävät useitakin kysymyksiä, joista ensimmäisenä tulee mieleen toiminnan lainmukaisuus. Kuka päättää ja millä perusteilla, mihin luokkaan työnhakija kuuluu? Todennäköisesti päätöksen tekee yksittäinen TE-toimiston virkailija työttömyyspäivien määrän tai vaikkapa vain pärstäkertoimen perusteella. Perustuslain takaama yhdenvertaisuus lain edessä ja viranomaisissa aiotaan siis murtaa pelkästään yksittäisen virkailijan näkemykseen perustuvalla päätöksellä.

Näistä uusista pitkäaikaistyöttömille tarkoitetuista työelämän palvelukeskuksista ja niiden alueellisesta kattavuudesta ei ole mitään muuta tietoa, kuin että ne kattavat suurimmat alueet ”melko hyvin”. Mitähän tämä nyt sitten mahtaa tarkoittaa? Kun segmenttinimeltään työelämään kuntoutuvaksi määritelty pitkäaikaistyötön käännytetään pois TE-toimistosta, niin minne hänen on mentävä? Vai onko hänen palveltava itse itseään verkossa?

Saadakseen kunnan toimeentulotukea on työttömän osoitettava olevansa työtön työnhakija. Kohta hän ei voi ilmoittautua lähimmässä TE-toimistossa, vaan hänen on asioitava ties missä sijaitsevassa lähimmässä työelämän palvelukeskuksessa.

TE-toimistot aikovat totisesti kohottaa kasvojaan ja siivota nurkkansa. Erityisesti ”palvelujen ulkopuolella lepäävien” etuusasiakkaiden kohtelu näyttää suorastaan heitteillejätöltä. TE-toimistoilla ei ole heille mitään palveluvalikoimaa, vaan he tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja. Kukaan ei heitä kuitenkaan niihin ohjaa, vaan he saavat toimia ihan omin päin. Jos he eivät siihen pysty, ei se ole ainakaan TE-toimiston murhe. Siellä keskitytään paremman väen palveluun.

Näin vaalien alla köyhillä ja työttömillä on valtavasti ystäviä. Joku ehdokas voisi kysellä vähän tämänkin segmentoinnin perään.

Kommentit
  1. 1

    Ville Honkala sanoo

    Kaikilla ihmisillä on oikeus tehdä työtä tai siis oli vielä 10 vuotta sitten. Nyttemmin ihmisoikeuksien julistus on joutanut jäädä kauniiksi sanoiksi historiaan.

  2. 2

    Anne Rosenius sanoo

    Tämä alkaa muistuttaa sitä jaottelua, jota harjoitettiin 1930-luvun Saksassa: rupusakkiin kuuluvaksi saattoi joutua aika mielivaltaisesta syystä. Ja leirille.

  3. 3

    Pera sanoo

    Vaikka en pidäkään työkkärin tavasta toimia miten toimivatkaan, niin on aivan selvä asia se, että rupusakkiin tullaan siirtämät ne, jotka ovat olleet työttöminä vuosikausia työkkärin kirjoissa.

    Mutta kun rupusakki ei ole saanut mitään palvelua työkkäristä tai eivät ole osanneet vaatia ”palvelua”, niin nyt sitten pitkän työttömyysjakson jälkeen heidät siirretään rupuosastolle.

    Siis pelin sääntöhän on ollut pitkäaikaistyöttömien tapauksessa se, että pitkäaikaistyöttömän on tullut silloin tällöin vaatia jotain aktivitettia kohdalleen, säilyttääkseen kelpoistuunsa olla myöhemminkin työnhakijana työkkärissä. Eli on vaadittu tiettyä itseohjauskykyä välttyä joutumasta rupusakin joukoksi.

    Mutta kun sekin tiedetään, että väliaikaiset itseaktivoitumiset johtava täysin kannattamattomiin tilanteisiin pitkäaikaistyöttömän kannalta, että ihan on yksi lysti, ryki taikka yski jos pitkäaikaistyötön pääse omine konsteineen oikeaan työhön, kun väliaikaisen työn teosta ei synny rahallista hyötyä tukiin verrattuna.

    Mutta näin se vaan menee, että useat pitkäaikaistyöttömät edes enää mitään piittaa tulevasta. Antaa mennä kun on alamäki ja katsotaan miten tulevassa pärjätään. Tärkeintä on, että on vuokraluukku alla ja ruokaa pöydässä. Muilla asioilla ei enää niin väliä olekaan. Kyykyttäkööt jos haluavat, Tämä mies elää.

  4. 4

    Matti J sanoo

    Muistanpa tilanteen 2000-luvun puolestavälistä, jolloin muuan tuntemani miekkonen, olkoon tässä vaikka Tane, sai työpaikkatarjouksen kaveriltaan, vaikkapa Pertsalta, jonka pikkufirma tosin tarvitsi palkkatukea rahoittaakseen hiljaisemmat ajat, joilla Tanelle ei olisi osoittaa töitä. Tanen piti vain ilmoittautua työttömäksi, jotta palkkatukea voitaisiin maksaa. Asioitiin työvoimatoimistossa. Oli kesäaika, ja koska aina puuttui jokin todistus, jolla pätkätyömies Tane olisi osoittanut jo tehneensä aikaisemmat projektinsa loppuun tai koska asiasta päättävät lomailivat, häneltä kesti kuukausia päästä työttömän statukselle. Työnantajaksi tarjoutunut kaveri asioi työnantajia palvelevalla puolella, josta sai tarvittavat asiakirjat ja neuvot saman tien. Tällä paremman väen puolella ihmeteltiin, että Pertsalla on työtä osoittaa ja mies niitä tekemään, mutta käsittely kestää ja kestää…
    Tane sai lopulta työnsä, mutta sairastui masennukseen ja joutui työkyvyttömäksi. Jartsa ei oikein voinut pitää muistihäiriöistä kärsivää Tanea vakituisena. Minkälaista luulette asioinnin työvoimatoimistossa sen jälkeen olleen? Aivan, Tane ei enää mene sinne vaan asioi työnantajien kanssa suoraan. Hän osaa ostaa kuukauden ruuat parilla kympillä.