Laillinen rikos

Jos työsyrjinnässä asetetaan työntekijä tai työnhakija huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän tai työnhakijan taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tämä Rikoslain 47 luvun 3 a § näyttäisi sanamuotonsa puolesta soveltuvan ihan sellaisenaan kaikkiin niihin tapauksiin, joissa työtön tekee palkatonta työtä työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen tai minkä tahansa työllistämistoimenpiteen nimellä. Työntekijän taloudellista ahdinkoa käytetään hyväksi uhkaamalla häntä työttömyysetuuksien menettämisellä ja toimeentulotuen leikkauksella, ellei hän suostu työskentelemään työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla ihan missä tahansa TE-toimiston määräämässä paikassa.

Yllytyksestä säädetään Rikoslain 5 luvun 5 §:ssä: Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.

Näyttäisi siis siltä, että jokainen työttömän palkattomaan työhön ottanut työnantaja syyllistyy kiskonnan tapaiseen työsyrjintään ja välittäjänä toiminut TE-toimiston virkailija rikokseen yllyttämiseen. Ikävä kyllä asia vain näyttää siltä, koska muualla lainsäädännössä on nähty oikeaksi suosia palkatonta työtä. Työelämävalmennus, työharjoittelu ja kuntouttava työtoiminta ovat täysin laillista työsyrjintää, koska kyse on työllistämisen pyhästä missiosta.

Vai onko toiminta sittenkään laillista? Jätän kysymyksen tahallani auki, koska kenelläkään ei ole siihen vastausta. Sitä ei nimittäin ole koskaan oikeudessa tutkittu. Minun tietääkseni kukaan ei ole milloinkaan tehnyt esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta rikosilmoitusta.

Kysyä kuitenkin sopii, miksi vaikkapa ravintolatyöntekijän palkkaaminen tuhannen euron kuukausipalkalla on kiskonnan tapaista työsyrjintää, mutta saman työntekijän ottaminen harjoittelijaksi 400 euron työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä ruokarahalla ei ole.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tervehdys !
    Saku Timonen
    Olet ottanut esille todella tärkeän asian. Samoja asioita ihmettelin minäkin ollessa vastaavassa tilanteessa. Asiaa on hyvä käsitellä laajemminkin, koska asia todellakin kuvaamasi kaltainen.
    En ota kantaa onko kyseessä laillinen rikos, mutta jollakin tavalla epätasaarvoinen tilanne kuitenkin
    on. Entinen yrittäjä.

  2. 2

    Matti J sanoo

    Siis tuollainen pykälä on? Nyt postia eduskuntaan ja pykälät vertailuun! Sama roisto, joka rikoslaissa käyttää minua törkeästi hyödykseen, onkin työvoimalaissa hyväntekijä ja valtion tuen arvoinen?

  3. 3

    -K. sanoo

    Mjoo, kevyttä huttua taas Sakulta. Pikainen googletus työsuojeluhallinnon sivuilta sanoo:

    Syrjintä, kohta 2:

    (syrjintä tarkoittaa – ) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)

    Lyhensin hieman. Linkki koko tekstiin:
    http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhdenvertaisuus/1050

    Eli käytäntö, peruste, ja säännös antavat luvan mokomaan touhuun.

  4. 4

    Liisa Lehto sanoo

    ”Mjoo, kevyttä huttua taas Sakulta…”

    Haluaisitko kertoa koko nimesi, kun sinulla kerran on parempaa tietämystä ja kanttia kommentoida.

    Ystävällisesti Liisa Lehto.

  5. 5

    sakutimonen sanoo

    Kallen mielestä juttuni ovat aina kevyttä huttua ja saattaahan se näin ollakin. Jokainen lukee ja tulkitsee omalla tavallaan. Vaan asiaan: Tietenkin työsuojeluhallinnon sivulla sanotaan noin, kyllä minä sen tiedän. Tämä määrittely puolustelee ja myötäilee juuri nykyistä lainsäädäntöä. Yksilön asemaa verrataan aina samassa tilanteessa olevien muiden asemaan, jolloin tietysti kaikkia pitkäaikaistyöttömiä pakkotyöläisiä kohdellaan keskenään tasavertaisesti. Tasavertainen kohtelu ei kuitenkaan ulotu samaa työtä rinnakkain tekeviin, joista toiselle maksetaan oikeaa palkkaa ja toiselle työmarkkinatukea ja ruokarahaa.