Geneettinen köyhyys

Reetta Meriläinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 1.2. 2011 köyhyyden periytymisestä sen itsestään selvän asian, ettei köyhyys siirry geeneissä. Ainakin sen pitäisi olla itsestään selvä, mutta nimimerkki Simetra oli verkkokommentissaan eri mieltä. Hänen tekstinsä ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan.

Totuus kuitenkin on, että meillä on erittäin vahva näyttö käyttäytymisgenetiikan tutkimuksesta köyhyyden geneettiselle periytyvyydelle. Monet köyhyyden kanssa laajassa otannassa tilastollisesti korreloivat luonteenpiirteet kuten impulsiivisuus ja heikko keskittymiskyky ovat n. 50 % perinnöllisiä. Köyhyyden kanssa laajassa otannassa vahvasti korreloiva älykkyys on n. 60-80 % perinnöllinen ominaisuus.

Näitä tukevat kymmeniä tuhansia ihmisiä sisältävät, vuosikymmenten aikana tehdyt tutkimukset. Tietoisuuden näistä mm. identtisten ja epäidenttisten kaksosten vertailevista käyttäytymisgeneettisistä tutkimuksista toivoisi jo kuuluvan yleissivistykseen.

Maailman parantamiseen kuuluu todellisuuden näkeminen sellaisena kuin se on, ei väritetyn, sovinnaisen tai korrektin ihanteellisena. Muutoin muuttamisen kohde ei enää ole se konkreettinen maailma, jossa elämme.

Tähän todellisuuteen kuuluu se, että geenit määrittävät ihmisyyttä hyvin vahvasti ja ne periytyvät.”

Jotain tällaista olen osannut odottaa jo kauan; Ryysyrannan Jooseppi on puhtaasti geeniperimän tuote eikä ympäristöllä ole mitään vaikutusta. Kautta aikojen ihmisten välinen eriarvoisuus ja erityisesti varallisuuserot on haluttu selittää joko ylhäältä annettuina tai tieteellisesti todistettuina faktoina. Vuosisatojen ajan kyseessä oli Jumalan määräämä järjestys, jota ihminen ei saanut mennä muuttamaan. Jo Paavali kirjoitti ehdottomana totuutena, että on syntiä pyrkiä muuttamaan syntymässä annettua asemaa.

Darwinin kehitysoppi toi mukanaan vastenmielisen sosiaalidarwinismin, jolla vieläkin kuulee perusteltavan eriarvoisuutta. Itse asiassa se oli välillä unohduksissa, mutta nyt sen ruma pää nousee yhä uudelleen esille yleisen sivistystason laskun myötä. Sen mukaan elämän jatkuvassa taistelussa vain vahvimmat pärjäävät taloudellisesti ja heikompien osa on karsiutua luonnonvalinnan seurauksena.

On vain ajan kysymys, milloin nimimerkki Simetran näkemykset korotetaan viralliseen asemaan. Taustalla ei ole tieteellinen totuus, vaan ahneuden puolustelu. Niin se on aina ollut, poikkeuksetta. Alaston ahneus on kuitenkin niin ruma, että se on verhottava milloin mihinkin kaapuun. Nykyaika rakastaa tieteellistä mallia.

Olisin kuitenkin toivonut näin vahvoja geneettisiä totuuksia laukovan kirjoittavan omalla nimellään ja mahdollisella oppiarvollaan.

Kommentit (3)
  1. LOL.
    -Kalle Korajoki

  2. Tuo älykkyyteen viittaaminen on kyllä huippunaurettava argumentti. Eurooppalainen matematiikan maisteri saattaa hyvinkin saada korkean ÄO:n ja lukutaidoton afrikkalainen matalan, mutta jos molemmat pannaan pärjäämään Etelä-Amerikan luontoon, taitaa maisteri kuolla joko nälkään tai tautiin. Älynsä huonouden takia.

Kommentointi suljettu.