Ihmettelyn aihetta

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi viran vastaanotettuaan ensi töikseen toimistoonsa yli 70 000 euron designhuonekalut ilman kilpailutusta. Silloisen lain mukaan yli 15 000 euron julkiset hankinnat piti kilpailuttaa. Oikeus totesi tänään, että lakia rikottiin, mutta silti syyte hylättiin. Jokin merkillinen sairaus oikeutti johtajan tekemään suorahankinnan kiireellä ilman kilpailutusta.

Sosiaalijohtaja tilasi myös entiseltä työnantajaltaan Diakonissalaitokselta konsulttipalveluita yli 156 000 euron arvosta kilpailuttamatta. Käräjäoikeuden mukaan hän ei tälläkään teolla rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka hankintalain mukainen kynnysarvo ylittyi reilusti.

Yleensä vältän oikeuden päätösten arvostelemista ilman perusteellisempaa tietoa, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Näyttää nimittäin pahasti siltä, että korkeimpia virkamiehiä ei saada tässä maassa millään tuomittua, vaikka näyttö on kiistaton. Hankintalaki on harvinaisen selvä, koska siinä on ihan eurolleen määrätty, minkä suuruiset julkiset hankinnat on kilpailutettava. Jos sosiaalijohtaja ei tätä tiedä, on hän kyvytön hoitamaan virkaansa. Jos hän ei tästä piittaa, hän on tehtäväänsä sopimaton. Sama koskee hänen alaistaan, joka on hankinnat valmistellut.

Jos on olemassa jokin merkillinen sairaus, joka oikeuttaa olemaan piittaamatta selvistä lain säännöksistä, niin sen taudin nimi on kiireellä saatava myös Helsingin sosiaaliviraston asiakkaiden tietoon. Heidän joukostaan löytyy varmasti samaa tautia sairastavia, jotka oikean diagnoosin saatuaan voisivat laista piittaamatta antaa olosuhteistaan virheellisiä tietoja ilman petossyytteen pelkoa. Helsingissäkin lienee melkoisen armoton käytäntö, jonka mukaan harhaanjohtavia tietoja antanut menettää rangaistuksena etuutensa ja joutuu myös oikeuteen. Siellä hän saa ihan varmasti tuomion petoksesta tai sen yrityksestä.

Kärjistin tahallani. Kyllä minä tiedän, ettei näitä tapauksia voi rinnastaa, koska kyseessä on aivan eri lainsäädännön soveltaminen. Yleisen oikeusperiaatteen kannalta pidän tätä enimmäisenä mieleen juolahtanutta ajatusta kuitenkin oikeutettuna.

Kommentit
  1. 1

    armi vartiala sanoo

    Tulee täs mieleen kansanedustaja petri Salo.eilisessä Ilkassa ”itki””tulleensa oikeuteen puolustamaan enää vaatimatonta kunniansa.Työ ja terveys ovat menneet ja paluu poliisin työhönkin on vaikeaa”.Entäs tää Nurmon Jukka Vihriälä,kummatkin ovat mielestäni kieroutuneet,hyvä että kaikki ei mee läpi sormien.

  2. 2

    Yhdyn ihmettelyyn sanoo

    Samaisen johtajan virkakelpoisuudesta käytiin aikoinaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka. Teologian maisterin ( vai oliko peräti tohtori ?) muodollinen kelpoisuus täyttyi, koska virka katsottiin Helsingin kokoisen kaupungin organisaatiorakenne huomioiden puhtaasti hallinnolliseksi viraksi, johon ei sovellettu sosiaalialan henkilöstön kelpoisuuden erityisvaatimuksia. Johtajan kokemus oli kertynyt mm suuren Diakonissalaitoksen johtajana. Johtajalla on Helsingissä Juuasta poiketen iso liuta sosiaalialan kelpoisuuden omaavia linjajohtajia, jotka varsinaisesti vastaavat sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Jo kalustehankinnan suuruuden perusteella voi päätellä, että kysymyksessä on ”suuri päällikkö”, joka ei juuri sosiaalipalvelujen asiakkaita tapaa. Hän vain johtaa, että sosiaalialan oikeat osaajat tekevät työnsä.
    Oikeudenkäyntiin johtaneet tapahtumat osoittavat, ettei muodollinen kelpoisuuskaan aina johda ongelmattomaan viranhoitoon.Pitäisi hallita ne asiat, joita hoitamaan on valittu. Hankintalain hallinta on niitä yksinkertaisimpia asioita. Entä jos muodollistakaan kelpoisuutta ei ole? Tulee mieleen Juuassa käytävä prosessi sosiaalijohtajaksi valitun sijaisen kelpoisuudesta. Siellä kun sosiaalijohtajan työssä pitää hallita muutakin kuin hankintalaki, jonka oik.kand varmaan hallitsee Helsingin sosiaalijohtajaa paremmin. Juuassa työhuone taisi olla jo kalustettu, joten kelpoisuusprosessissa olennaista on aivan muu osaaminen ja ennen kaikkea lain edellyttämän sosiaalialan henkilöstön erityiskelpoisuuden tulkinta. Onko sitä vai ei, sen ratkaisee Juuan kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen asemasta hallinto-oikeus. Se on sosiaalipalveluja tarvitsevien kuntalaisten turva. Kunhan kunta ensin saisi kasaan hallinto-oikeuden vaativan selvityksen asiasta.
    Uuninpankkopojan ihmettelyyn on helppo yhtyä. Niin tämän blogin osalta, kuin Juuan viransijaisnäkemysten osalta.