Polunreunojen koristelua

Päivän Karjalainen kirjoitti ylistävän kokosivun artikkelin Honkalampi-säätiön järjestämästä työvalmennuksesta työttömille. Kyse on siis siitä, että pelkästään työttömyydestä kärsiviä kuntoutetaan ja valmennetaan työelämään teettämällä heillä ilmaista työtä. Tätä ei nimenomaan mainittu, mutta juuri siitähän tässä työvalmiuksen kehittämisessä on kysymys.

Säätiön työvalmennuksessa voi työskennellä mm. metalli-, kiinteistönhoito- ja kuljetusalalla, erilaisissa kokoonpanotehtävissä, keittiö- ja puhdistuspalveluissa, kirjansidonnassa sekä toimisto- ja tietotekniikka-alalla. Ei säätiöllä itsellään tällaisia toimintoja tietenkään ole, vaan se välittää ilmaista työvoimaa yrityksille.

Viime vuonna tähän valmennukseen osallistui 1 080 työtöntä. Määrä on melkoinen ja luulisi työelämävalmiuksien kehittyneen niin paljon, että yritykset palkkaisivat ilomielin hyviksi osoittautuneita valmennettaviaan töihin. Sehän tämän homman tarkoitus virallisesti on.

Toisin kuitenkin kävi, koska töitä sai vain 160 kaikkiaan 1 080 valmennettavasta. Säätiö itse pitää tulosta hyvänä, mutta ei se minusta kovin kehuttava ole. Minne loput 920 kuntoutettavaa päätyivät ja miksi, jää arvailun varaan. He luultavasti jatkavat samaa kuntoutus, koulutus ja valmennuskierrettään hyödyttäen erilaisia koulutusfirmoja ja erityisesti niitä yrityksiä, joissa he välillä toiveikkain mielin käyvät antamassa työpanoksensa. Työstään he saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa ruokarahaa työpäivässä.

Suoraan sanottuna minua oksettaa tällaisen hyväksikäytön jatkuva ylistäminen. Kyllä minä sen ymmärrän, että toiminnasta hyötyvät sitä kehuvat, mutta toimittajat voisivat välillä hiukan itsekin miettiä, mitä heille syötetään. Tai vielä parempi olisi, jos he kysyisivät joskus jonkun hyväksikäytetyn rehellistä mielipidettä. Ei kukaan järjissään oleva työnantaja palkkaa vakituisia työntekijöitä niin kauan, kun nämä kuntouttajat lähettävät heille ilmaistyövoimaa oven täydeltä.

Kotikuntani Juuka palkkasi oikein työvalmentajan hoitamaan ilmaistyön välitystä sekä kunnalle että ulkopuolisille. Kunta ainakin aikoo ensi kesänä rakentaa ulkoilureitin kirkonkylän jokirantaan perinteisenä lapiotyönä. Työvoimaksi otetaan kuntouttavaan työtoimintaan määrättyjä pitkäaikaistyöttömiä, jotka siis saavat raskaasta työstään vain työmarkkinatuen ja ruokarahan.

On tällaisia työmaita ennenkin ollut, mutta silloin niitä sanottiin reilusti hätäaputöiksi. Jopa maamme ensimmäinen rautatie rakennettiin ruokapalkalla. Armeija on perinteisesti käyttänyt työtä simputtamisen välineenä. Mistähän löytyisi Rokan Antteja, jotka löisivät nyrkin pöytään ja kysyisivät, että pidätkö sinä minua hölmönä vai oletko sellainen itse? Oikeissa töissä teen mitä pitää, mutta pyöreitä kiviä polkujen reunaan en rupea asettelemaan.

Kommentit
  1. 1

    Mikä ois vaihtoehto sanoo

    noille aika useinkin arvostelemillesi toimintatavoille? Voihan olla niin,ettei kaikilla ”orjuutettavilla” sittenkään ole sitä osaamista, mitä oikeaa normit täyttävää palkkaa maksamaan joutuva työnantaja edellyttää,sillä siihenkin on työnantajalla oikeus,että tehty työ on tuottavaa. Lyhyehköt työharjoittelun ja ylipäätään työelämän pelisääntöjen opettelun tiimoilta voi joillekin olla hyväksi saada olla ”käytettävissä” ja siten parhaimmillaan jopa näyttämässä mitä voimavaroja hänestä löytyy, kunhan vain annetaan oikea mahdollisuus siihen. Olen samaa mieltä kanssasi siitä,ettei tätä systeemiä tulis ihannoida kaikkien työllistämismallien äitinä, vaan vain poikkeustapausten kohdalla. Kyllähän se on niin,että jos 9 euron päiväkorvauksella pitää täysi työpäivä vaikkapa vain olla työmaalla saati tehdäkin jotain, niin orjuuttamisestahan siinä kyse on. Tosi kaukana yksilön motivoinnista. Mutta toisaalta, kun nämä 200 etelän viisasta ovat onnistuneet laatimaan säännöt niin,että jos annat työmahdollisuuden pitkäaikaistyöttömälle vaikkapa vain 4 tunniksi viikossa, sillä säästää ao.kunta ja sen sosiaalitoimi hitosti rahaa.Tosi tyhmäähän se kunnilta olisi, ellei tuota veräjänrakoa hyväksi käytettäsi. Siltikin, yksilönkin oikeuksia tulisi kunnioittaa. Mutta nythän eletään aikaa, jolloin noita etelään asettuvia viisaita on joka kylässä ja lehdissä numerolaput kaulassaan kuin Mäntyrannalla aikoinaan. Niin että valitaan vain niistä parhaimmat,muttei eniten lupaavimpia!

  2. 2

    Vaihtoehdoton vaihtoehto sanoo

    No mikä ois ”Mikä ois vaihtoehdon” vaihtoehto ? Nykyisen näpertelyn ja näennäistoimien jatkaminenko?

  3. 3

    Anne Huotari sanoo

    Kuntouttavan työtoiminnan laissa todetaan, että se on viimesijainen/toissijainen ja tarkoitettu vain henkilöille, jotka tarvitsevat kuntoutusta, joilla ei ole mahdollisuutta työkykynsä tai muun syyn vuoksi olla esim. palkkatukityössä. Jos täysin työkuntoisia työntekijöitä pidetään kuntouttavassa työtoiminnassa, rikotaan lakia.

    Jos henkilö on kuntouttavassa työtoiminnassa ja hänen todetaan pystyvän täyteen työkykyyn, hänen aktivointisuunnitelmansa tulee päivittää ja hänelle tulee tarjota palkkatukityötä.

    Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, jotka ei kykene työhön, siksi sen nimi on työtoiiminta.
    Se, että ihminen pistetään ilman ohjausta tekemään työtä, ei kuntouta ollankaan. Työhönvalmentajajaa/ohjaajaa tarvitaan juuri siksi, että hän on kuntoutuksessa tukena ja tekee ratkaisuja, kun huomaa, ettei henkilö tarvitse enää kuntoutusta.

    Voi myös kysyä, onko 500 päivää työttömänä olleelle parempi jatkaa työttömänä ja mahdollisesti syrjäytyä, ylivelkaantua ja ties mitä (kuten monille on käynyt).

    Jos 160 on päässyt töihin oikeasti, on se mielestäni hyvä tulos.
    Kirjoituksessasi pitää olla virhe, koska kuntouttavaa työtoimintaa ei lain mukaan voi järjestää yrityksissä, sen täytyy olla jokin muu aktivointitoimi. Toivon tarkkuutta näihin kirjoituksiin, koska näitä näytetään lainaavan pitkin Suomea perusteluina, ettei kuntouttavssa työtoiminnassa ole järkeä.

    Mielestäni se on toimiva systeemi silloin, kun sitä käytetään kuntoutuksena, ei lainvastaisesti palkkatukityön korvikkeena.

  4. 4

    sakutimonen sanoo

    Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta ei missään kohdassa sanota, että toiminta on viimesijaista ja tarkoitettu vain henkilöille, jotka tarvitsevat kuntoutusta. Päin vastoin lain 3 § määrittelee, että lakia sovelletaan pelkän työttömyyden keston perusteella. 25 vuotta täyttäneelle riittää, että hän on saanut työmarkkinatukea 500 päivän ajan tai saanut pääasiallisen toimentulonsa viimeisen 12 kuukauden ajan toimeentulotuesta.

    Aktivointisuunnitelma on kyllä laadittava, mutta lain 8 §:n mukaan jos TE-toimisto arvioi, ettei henkilölle voida tarjota työtä kolmen kuukauden kuluessa, on aktivointisuunnitelmaan pakko sisällyttää kuntouttava työtoiminta.

    On totta, ettei kuntouttavaa työtoimintaa saa järjestää yritys. Tämä sääntö on kuitenkin helppo kiertää naamioimalla toiminta työharjoitteluksi tai työelämävalmennukseksi. Näin tehdään ihan yleisesti.

    Nykyisellään kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole mitään järkeä, koska sitä käytetään järjestelmällisesti väärin. Laki on tehty liian helpoksi rikkoa, varsinkin kun siinä ei puhuta mitään toiminnan kuntouttavasta tarpeesta.

  5. 5

    saku timonen sanoo

    ”1 § Lain tarkoitus

    Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.”

    Työkyvyn puutteista tai kuntoutuksen tarpeesta ei puhuta edes tässä pykälässä, vaan perusteeksi riittää jo lain tarkoituksen mukaan pitkään jatkunut työttömyys ja sen perusteella maksettu tuki. Kuntouttavaa tässä laissa on vain nimi.

  6. 6

    V. Laulajainen sanoo

    Huotari, vilkaise mitä laki sanoo

    http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta

    Kun googlaat Kuntouttava työtoiminta löytyy enemmän linkkejä.
    Sitten on nuorille suunnattu sama juttu, eri nimellä.

    Itse aikanaan oli Kirkkonummen Toimarissa, kyllä sielä oli 99 % täysijärkisiä, Vastaavasti ohjaajista ei voinut sanoa samaa, esim. Toimarin sisätiloissa ja autossa oli tupakointikielto. Kun tupakoimaton valvoja oli poissa, tupakoivat vetäjät ja osa tupakoivista asiakkaista tupakoivat sisätiloissa.
    Työkalut olivat monesti alimitoitettuja, joko työtiloiltaan tai koneiltaan. Puutarhaosasto ajoi jalkapallokentän kokoisia alueita ruohonleikkurilla, mitä käytetään ok-talon pienen pihan nurmikon leikkaamisessa.
    Puupuolella yrittivät pärjätä ikivanhoilla koneilla, raksapuolelta en tiedä mitä laitteita käyttivät.

    Peruspointti kuitenkin oli, he tekivät töitä joista muuten maksetaan 8 – 15 @/tunti. Mikäli kaikki tuet lasketaan palkaksi, työttömän palkaksi kerääntyy noin 5 €/tunti, riippuen vuokratuen suuruudesta.