Kuntouttavaa ilmaistyötä

Sain eilisestä kuntouttavaa työtoimintaa koskevasta kirjoituksestani melkoisesti palautetta. Eräs lukija sanoi, että olen tulkinnut lakia väärin. Hänen mukaansa laissa todetaan, että kuntouttava työtoiminta on viimesijaista ja tarkoitettu vain niille, jotka tarvitsevat kuntoutusta ja joilla ei ole mahdollisuutta alentuneen työkykynsä tai muun syyn vuoksi osallistua esimerkiksi palkkatuettuun työhön.

Tehdään tämä nyt kerralla selväksi: Laissa ei puhuta yhtään mitään sen viimesijaisuudesta eikä sen soveltamisesta vain alentuneesti työkykyisiin. Päin vastoin laissa todetaan selvästi, että sitä sovelletaan pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden perusteella. Kuntouttavaa laissa on vain sen nimi, mutta sisällön perusteella sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille sekä tuottaa kunnalle rahaa.

Lakia sovelletaan silloin, kun henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan. Tämä riittää määrittelemään ihmisen kuntoutuksen tarpeessa olevaksi ihan työkyvystä tai -haluista riippumatta.

Kun nämä edellytykset täyttyvät, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistymistä edistävien sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Jos tällaisia tarpeita ilmenee, ei henkilöä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, vaan näiden palvelujen piiriin. Vain terve kelpaa kuntoutettavaksi.

Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota palkallista työtä. Jos TE-toimisto arvioi, että sitä ei voida tarjota kolmen kuukauden sisällä, on lain mukaan kuntoutus pakko kirjata aktivointisuunnitelmaan. Työtä ei tietenkään enää tässä vaiheessa ole tarjolla, koska eihän henkilö muuten pitkäaikaistyötön olisikaan. Niinpä hänet ohjataan kuntouttavan työtoimintaan.

Kuntouttavalla työllä ei lain mukaan saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä kieltoa rikotaan avoimesti, koska missään ei ole olemassa erityisiä, vain kuntoutettaville tarkoitettuja töitä. Kunnat säästävät melkoisesti, kun vaikkapa toimistoalan ammattilainen nimetään kuntoutettavaksi ja hänellä teetetään ilmaista työtä jopa 24 kuukautta.

Säästön lisäksi kunnat ansaitsevat kuntouttavalla työtoiminnalla selvää rahaa. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja jos se ei sitä järjestä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista.  Kuntoutettavaksi ottaminen säästää tämän menoerän ja sen lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaista kuntoutettavan tekemää työpäivää kohti 10,09 euroa selvää rahaa. Kuntoutettava saa tietenkin Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa työpäivässä. Eipä siis ihme, että kunnat ovat nykyisin kovasti innostuneet kuntouttavasta työtoiminnasta.

Kuntouttavasta työtoiminnasta voi tietenkin kieltäytyä, jos luulee kukkaronsa kestävän 20 %:n alennuksen toimeentulotukeen. Toistuvasta kieltäytymisestä seuraa 40 %:n alennus.

Edellä oleva teksti on enemmän lain suoraa referointia kuin sen tulkintaa. Saa minun kykyni lukea lakitekstiä kyseenalaistaa, mutta toivoisin myös epäilijöiden lukevan sen saman lain. Sitten voimme keskustella pykälien sisällöstä.

Kommentit
  1. 1

    Marja sanoo

    Kyselin vähän palkan maksu mahdollisuudesta kun asiasta oli puhetta viimeksi. Vastaukseksi sain ettei makseta kunt.työtoiminta-ajalta vaan jos ko. henkilö on hyvä työssään niin hänet voidaan sitten palkata myöhemmin. Ei kuulemma ainakaan kunnat yleensä maksa. Itsellä on hyviä kokemuksia näistä kuntoutettavista, osa on varsin ammattitaitoista väkeä.

  2. 2

    saku timonen sanoo

    Marja: Ihmisissä herätetään turhia toiveita sanomalla, että kuntouttavan jakson jälkeen voidaan jopa palkata töihin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska aina on tulossa uusia ja ilmaisia kuntoutettavia tekemään ne työt. Odotapa vaan siihen asti, kunnes tällä hetkellä hommansa osaavan kuntoutettavan pesti päättyy. Häntä et enää tule näkemään ainakaan palkattuna työntekijänä.

  3. 3

    Työstä pitää saada palkkaa sanoo

    Jos Juuan kunnassa sanotaan, että näin yleensä kunnissa tehdään, se on tapa osoittaa omaa osaamattomuutta. On helppo vetäytyä muka toisten selän taakse, jottei tarvitse selittää omia tekemisiään. Perässä hiihdettäessä ei joudu vastuuseen. On tuo nähty viikottain. Osaamattomuus kuplii ja kukkii.
    Sakun perusteet ovat kestäviä. Anne Huotari taisi itse olla eduskuntakautensa jälkeen rakentamassa surullisen kuuluisaa Paltamon mallia, joten Sakun kritiikki saattaa tuntua kipeältä. Faktaa se silti on. Ei ihmisiä voi naruttaa lupaamalla jotain sellaista, jota ei sitten saakaan. Minun mielestäni Ilkka Taipaleen rehellisyysmalli tulisi lopultakin avoimesti hyväksyä. Lääkäri sanoo kuka on työkykyinen ja kuka ei, ja siltä pohjalta jokainen voisi saada juuri hänelle parhaiten sopivat ratkaisut. Kuka eläkkeelle, kuka fyysiseen kuntoutukseen ja kuka ammattioppiin taikka suoraan työpaikkaan kiinni.. Se jos mikä on paitsi oikedenmukaisuuskysymys myös todellinen ratkaisu työttömyyden pysyvään hoitoon. Nykyisen loputtoman kehän kietämisen asemasta jokaiselle olisi oma polkunsa, joka johtaa jonnekin- mahdollisimman monen työkykyisen kohdalla takaisin työelämään, mutta jos se ei ole mahdollista, eläkkeelle taikka lyhytaikaisen sosiaaliturvan piiriin odottamaan todellisia työllistämistoimia.

  4. 4

    Marko sanoo

    Työn jatkuminen palkallisena työsuhteena on sitä valhetta, jota kerrotaan näille harjoittelijoille tai työkuntoutujille että nämä jaksaisivat motivoitua tekemään sitä työtä. Sitten kun palkaton kausi päättyy, otetaan kortistosta uus ihminen harjoittelemaan ja kuntoutumaan. Jättiläismäinenkään kakku ei ole riittävä palkkio ilmaisesta työstä.