Oppia otsaluuhun

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan päättäjät ja virkamiehet näkyvät oppivan vain yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta oppivat kuitenkin. Se on sentään positiivinen asia.

Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneen pojan isä kanteli vuosi sitten aluehallintovirastoon sivistysjohtajan ja rehtorin toiminnasta asiassa. Sivistysjohtaja kieltäytyi luovuttamasta isälle kaikkia tapaukseen liittyviä asiakirjoja ja silloinen rehtori ei päästänyt äitiä seuraamaan liikuntatuntia, vaikka liikunnanopettaja oli sanonut, ettei hän pysty takaamaan kiusatun pojan turvallisuutta. Nyt aluehallintovirasto on antanut moitteet sekä sivistysjohtajalle että entiselle rehtorille. Sitä en tiedä, luovutetaanko tästä lähtien asiakirjoja ja sallitaanko vanhempien seurata opetusta, kuten laki edellyttää.

Jopa sosiaali- ja terveyslautakunnan valmistelijat keksivät viimeinkin ainoan ulospääsytien umpikujasta, johon ajautuivat vs. sosiaalijohtajalta puuttuvan sosiaalityöntekijän pätevyyden takia. Aikaa siihen meni kolme kuukautta ja sinä aikana käytiin läpi kaikki mahdolliset virheelliset vaihtoehdot. Ensin yritettiin olla hiljaa, mutta kun se ei auttanut, veivattiin esityslistalle niin mahdottomia ehdotuksia, että ne jouduttiin nolostuneena vetämään pois.

Kunnassa ei luultavasti ole kolmeen kuukauteen ollut yhtään kiireellistä lapsen sijoittamistapausta tai päihdehuoltolain mukaista lyhytaikaista pakkohoitoa. Jos olisi ollut, ei kukaan olisi pystynyt tekemään laillista päätöstä. Hallintosäännön mukaan nämä päätökset tekee sosiaalijohtaja, mutta hänellä ei ole siihen vaadittavaa sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Pätevät sosiaalityöntekijät eivät olisi voineet tehdä päätöksiä rikkomatta lakia ja hallintosääntöä.

Lopultakin lakikirjasta löytyivät oikeat pykälät. Sekä lastensuojelulaissa että päihdehuoltolaissa sanotaan selvästi, että toiminnasta vastaava kunnan toimielin vahvistaa päätöksen tekevät viranhaltijat etukäteen. Lautakunnan toissapäivänä tekemän oikean päätöksen perustelut menivät kyllä pieleen, mutta sentään päätös meni oikein. Nyt päätöksen tekee joko sosiaalijohtaja, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys tai kuka tahansa pätevistä sosiaalityöntekijöistä.

Perustelujen mukaan hallintosääntö on ristiriidassa lain kanssa, koska lautakunnan on määrättävä päätöksentekoon oikeutetetut viranhaltijat. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska hallintosääntö on aikoinaan kulkenut koko reitin lautakunnista kunnanhallituksen kautta valtuustoon. Hallintosäännöllä on siis ihan pätevästi pystytty määräämään sosiaalijohtaja päätöksentekijäksi. Ristiriita kävi ilmi vasta viransijaisuuden myötä eikä olisi paljastunut koskaan, ellei entinen kunnajohtaja olisi valittanut asiasta ja lisäksi vaatinut aluehallintovirastoa selvittämään vs. sosiaalijohtajan pätevyyden.

Lautakuntaa siis vähän petkutettiin perustelujen suhteen, jotta valmistelu näyttäisi kauniimmalta. Ongelma jatkuu kuitenkin edelleen niin kauan, kunnes nykyisen hallintosäännön 54 § saadaan muutettua. Valtuuston hyväksymän säännön mukaan päätöksen tekee sosiaaljohtaja, lautakunnan uuden päätöksen mukaan sosiaalityöntekijä.

Mikähän mahtaa olla kunnan seuraava oppitunti? Se voisi olla vaikka kehitysvammaisten toimitilojen sijoittaminen entisen pesulan tiloihin, vaikka kesken remontin tehdyissä sisäilmamittauksissa havaittiin edelleen kosteusvauriomikrobeja. Tilojen mahdollisesta laajennuksesta sosiaali- ja terveyslautakunta aikoo tehdä päätöksen vasta sitten, kun nähdään, rupeavatko toimintakeskuksen henkilöstö ja asiakkaat oireilemaan.  Tämä tuntuu jo melko omituiselta kokeilulta.

Kommentit
  1. 1

    Jarmo Vilponen sanoo

    Nää on Suomessa ’hullunhurskaan kuntalain kestävää kehitystä’ sosiaalipolitiikassa, mutta nyt Kauhajoen tragedian myötä kiihdytettiin ja rahoitetiin Kaste-ohjelmaan ”lasten, nuorten ja perheiden Kaste-ohjelma ll” nimeä kantava poikkihallinnollistenkin stragedioiden myötä sektorit ylittävä kehitysohjelma ja mm. ”uusi asetus 380/2009” pitää sisällään asiota joita vois ainakin esittää tässä minusta? (kuulostaa siltä)
    Hallintolin käyttölaki raahaa täällä kuin ’vanhan narttu mäyräkoiran vatsa lumessa’ täällä Pohjois-Karjalassa ja oon metästänyt ihan tosissani uusimpia Olli Mäenpään kirjoja, joissa aika hyvin päätöksien mukaan perustellaan lakia ja lain käyttöä julkishallinnossa. (siis minusta ainakin Mäempää kirjoitta hyvin ja Kaarlo Tuori kanssa ainakin eettiseltä osa-alueelta)
    ’Jaksamista ja malttia’ terveisiä ko. perheelle!

  2. 2

    Tarpeeton päätös sanoo

    Jos ja kun lautakunnan päätös on kunnan hallintosäännön vastainen, sehän on ilmiselvä virhe. Jos joku valittaa, tämäkin päätös menee ketuille. Vasten tahtoa tehtäviä päätöksiä saa tehdä vain sosiaalialan ammatillisen kelpoisuuden omaava. Johtajan sijaisella ei ole pätevyyttä, mutta lautakunnan päätöksessä hänellekin päätösvalta on annettu. Ei taida lautakuntakaan ymmärtää lukemaansa, vai lieneekö pykäläviidakossa sokaistunut. Ei tainnu tälläkään päätöksellä Juuka päästä vielä kuiville.
    Kun Juuassa oli vakinainen sosiaallijohtaja, näitä ongelmia ei ollut. Kaikki tuli sijaisen myötä ja nyt paniikissa ammutaan kaikkea mikä liikkuu. Lukisivat mieluummin hallintosääntönsä!

  3. 3

    Liikaa optimismia? sanoo

    Suottapa Saku taidat toivoa,että jotain oppisivat pitemmän päälle kestävää. Kirjoittelusi innoittamana olen uhrannut päiväettoneaikaani sivujesi katseluun ja kuntasi päätöksentekoon liittyviä kompurointeja ihmetellessä. Kysymys: montako eri menettelyvirhettä löydät viimeisimmän kunnan hallituksen kokouspöytäkirjasta?
    Laskentaa helpottaisi se, jos käytössä olisi myöskin esityslistaversio, mutta lukumäärä ei ole se oleellisin vaan se,että edelleen rämmitään osaamattomuuden suossa ! Jos olisin kuntalainen, ei naurattaisi kuten nyt voin tehdä!

  4. 4

    Pekka Vainikka sanoo

    Hallintosääntö on lainvastainen. Uuninpankkipojalta on jäänyt huomaamatta sosiaalihuoltolain 12 §:n, jonka mukaan on ennen lainmuutoksia 2010 ja yhä voimassa, ettei päätösvaltaa voida hallintosäännössä delegoida ohi lautakunnan siltä osin kuin on kyse tahdonvastaista huoltoa koskevista päätöksistä. Toki hallintosäännössä voidaan säätää sellaisista tahdonvaltaista huoltoa koskevista asioista, joista nimenomaisesti lastensuojelulain mukaan voidaan hallintosäännöllä määrätä – ei muista. Nyt lautakunta antoi määräykset, joita laki edellyttää sentekevän – ellei lautakunta halua itse pitää päätösvaltaa kiireellisissä lastensuojeluasioissa. Näin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Päätöksillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko kulloisellakin sosiaali- ja terveysjohtajalla sosiaalityöntekijän pätevyys – mitä tähän tehtävään määrätyltä henkilö ei edellytetä. Itse työssähän hän ei Juuassa tee päivääkään sosiaalityötä. Silti tekemistä riittää kevyesti 50 tuntia viikossa. Pekka Vainikka

  5. 5

    saku timonen sanoo

    Tapaus on kaiken kaikkeaan niin kiinnostava, että Uuninpankkopoika tekee lukijalupauksen: Kun hallinto-oikeuden päätös viimein saadaan, lupaan selostaa sen täysin puoluettomasti, olipa se sisällöltään millainen tahansa.

  6. 6

    Jopa Vainikka vitsin lykkäsi sanoo

    Pekka Vainikalle: Miltä osin hallintosääntö on lain vastainen? Siltäkö osin että se on antanut tahdonvastaiset päätökset tehtäväänsä asianmukaisen kelpoisuuden omaavan sosiaalijohtajan vastattavaksi? Juuan kunnalla ei tiettävästi ole ollut minkäänlaisia ongelmia täyttää lain kirjainta sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa ennen Vainikan valintaa sosiaalijohtajan sijaiseksi.Hänen valintansa seurauksena asiaa on veivattu eestaas ja pitkin ja poikin , ja olettaa sopii, että niin kunnanhallitus kuin lautakuntakin saa vielä moneen kertaan yrittää umpisolmua avata. Vainikasta yritetään tehdä virkaansa pätevää riisumalla häneltä jälkikäteen kaikki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta edellyttävät tehtävät ja väittämällä, että virka on puhdas hallintovirka. Vainikkakin hokee sitä tuossa edellä. Niinhän se ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaankaan. Juuan kelpoisuusvaatimusten mukaan ja virkaan kuuluvan työn sisällön perusteella sosiaalijohtaja on oikeasti sosiaalijohtaja ja kuuluu sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteisvastuulliseen tiimiin, joka vastaa yksilöllisestä sosiaalityöstä. Jos Vaikikka ei ole tätä sisäistänyt, sekin johtunee siitä, ettei omaa tehtävän edellyttämää ammattitaitoa. Veikkaan että seuraavaksi Vainikka esittää hallintosäännön muuttamista jo tapahtuneiden hallintosäännön vastaisuuksien eliminoimiseksi, Sekään ei tule auttamaan siihen, että Vainikka saisi näillä jatkuvilla uusilla virityksillä kelpoisuuden sosiallijohtajaksi. Lakia kun Juuassa ei edes kovalla yrityksellä pystytä muuttamaan. Lienee kuitenkin niin, että Juuan kunnan omin toimin syntynyt pahaakin pahempi sotku ei selviä. Uuninpankkopojan tavoin on luotettava siihen, että palikat pannaan ojennukseen osaavampien tahojen toimesta.

  7. 7

    kalahtiko kalikka? sanoo

    ja alkoiko puntit tutista? Ei vaikuta kovin järkevältä virkamiehen lähteä kansalaisten keskustelupalstoille omia näkemyksiään tuomaan vaikka, oliskin oikeusoppimusta. Enämpi uskottavaa on Sakun esille tuomat kun saapi ilman sivustapaineita tutkia ja pohtia asioita yleensäkin, ja melko kokemustahan Sakulla on monipuolisesti.
    Näyttää sille jotta, saadaan odottaa varmuudella oikeuden käsittelyitä ja voinee olla jotta jo hovissa ratkeaa kun on noinkin selvää sotkua päätöksillä tehty. Itse ei Juukalainen koneisto näytä rakentamastaan lapyrintistään ulos pääsevän kyllä. Voipihan toisin olla jotta olevan sosialijohtajan määräaika ehtii loppua kunnes loppuvihellys kuuluu. Seköhän lienee juuassa tarkoitus?

  8. 8

    näinköhän sanoo

    jää etes viimeiseksi möhlinkiksi? Jos meillä tehtäs noin paljon mokailuja olis nahkurin orsille tarvetta,mutta juukassa saa näköjänsä hölmehtiä miten vaan. Sitäpaitsi onhan se mielenkiintosta seurata kuka lopulta on oikeassa. Kunhan saadaan nuo oikeusratkaisut ja Sakun kansankieliset tulkitsemiset niihin,niin mekin vähän tajuavat sen käsitämme. Nyt ”ei kannata kuolla” kun on mitä ootella ratkaisuja!

  9. 9

    Ravimiehen muija sanoo

    Juuan sosiaalisopassa on niin paljon mausteita, ettei niitä enää erota toisistaan. Soppa sakenee kiehuessaan ja on jo palanut pohjaan. Kaikki muu on epäolennaista, paitsi se onko Vainikalla ollut tehtävään tullessaan sen tietyn lain sosiaalijohtajalta edellyttämä muodollinen kelpoisuus, joka on tullut hankkia sopivalla tehtävään tarkoitetulla koulutuksella. Muut tähän asiaan liitetyt tarinat koomisimmillaan 50 tunnin työviikoista ovat sen kuuluisan HTTn (hevosmiesten tietotoimiston) viihdettä, joka menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toisia naurattaa, toisia ei.
    Mutta vakavasti hevosista puheenollen, minä veikkaan, että kunnan ruuna ei maaliin saakka pääse, enkä osta sille ensimmäistäkään totolappua. Kunnanhallitus sen saattaisi tehdä hyvään onneensa luottaen ja monien edellisten ravien laukkahylkäykset unohtaen, kunnes lopulta oppii, ettei kunnan ruunalla nykykunnossaan todellakaan ole asiaa rahanjakoon.

  10. 10

    vainko 50? sanoo

    Äkkiseltään voisi luulla, että henkilö, jolla ei ole johtamansa laajan vastuualueen koulutusta, joutuisi käyttämään puuhasteluihinsa ja asioiden selvittelyyn tietämättömyytensä ja osaamisen puuttumisen takia vähintään tuplasti aikaa mitä pätevöitynyt. Siksipä tuo 50 lienee minimi, ja ottaneehan tuosta puolet jo se,että omassa asiassaan laatii vastineita ja puolustuspuheenvuorojaan. En kyllä minäkään ropojani likoon sen puolesta laittaisi,että tämä tarina loppuun asti kestäisi niin,ettei asioita ts. sosialijohtajan vaalia velvoitettaisi uudestaan käsittelemään.Sakulle tiijoksi: lupaan seurata palstaasi ja niissä olleitten juttujen loppuratkaisuja selosstuksiesi kera mielenkiinnolla!

  11. 11

    Jarmo Vilponen sanoo

    Itä-Suomen tuomioistuinten päätökset- ja itse käsittelykäytänteet vaihtelee ’pärstäkertoimen mukaan’ niin paljon, että en anna suurtakaan arvoa niiden tekemiselle ja tekemättä jättämisille.
    Mulla on henkilökohtaisesti kokemuksia jopa kahdesta tapauksesta, jossa ei selkeään asianosaisen motiviin saa lausua ja esittää kirjallista aineistoa, vaikka näissä molemmissa asioissa olisi mitä ilmeisemmin koko päätös ollut erilainen noiden todisteiden esille tultua.
    Asioissa on kylläkin paikallisten asianajajien outoja tapoja koko prosesseihin ollut ja senkin vuoksi haluan vaan tuoda yhteiskunnan kehityksenkin vuoksi esiin, että päätös tässäkin asiassa voi olla ’tekijöidensä näköinen’? Ainakin ympäristönäkökanta usein on vääristynyt tai puuttuu kokonaan ja toinen mikä tuo vääristyneisyyttä on olennaisesti erilaiset tavat rajaseudulla, eli jo historialliset ihmisgeenit ja tavat on hyvin toisenlaiset ja valitettavan usein juuri riitaiset ja omapäisyyttä- ’luupäisyyttä’- sisältävät. (Aluehallintovirasto, ELY ja muut hallinnollisesti päätöksiä tekevät tahot eivät kunnioita mm. perusoikeuksien loukkaamattomuutta ilman erillistä selkeytystä, jolloin luottamustaso on tyhjä ja vastuuttomasti ’akateemiset vanhoolliset’ säätyihinsä kietoutuneet ryhmittymät on vaikea murtaa)

  12. 12

    Tiedotus ei toimi Juuassa sanoo

    Näkyy kunta jotain oma-alotteisestikin oppineen. Nykyisin kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja sosiaalilautakunnan esityslistoja ei enää panna verkkosivuille, niin välttyvät kiusalliselta opinto-ohjaukselta, jota kansalaiskeskustelusta saattaisi syntyä. Lieneekö siitä kiinni, että kaikkien noiden toimielinten esittelijät ovat uusia ja kokemattomia.
    Missä on se avoimuuspolitiikka, jota hallitus uusissa tiedotusohjeissaan julisti. Eivätkö ymmärrä, mitä tuolloin hyväksyivät vai halutaanko isot asiat ratkaista ilman, että kuntalaiset voivat niihin vaikuttaa?