Mediapersoonan vaaliteema

Kokoomus on virallisesti ilmoittanut hallituksen kynnyskysymykseksi sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ei leikata. Tämä ei kuitenkaan näytä häiritsevän mediapersoona Jaana Pelkosta, joka puolueen ehdokkaana kirjoitti 22.3. Helsingin Sanomien yleisönosastoon omista tavoitteistaan. Hänen mukaansa toimeentulotukilaki nykymuodossaan toimii nuoria vastaan antamalla vastikkeetonta rahaa elämiseen. Tämä on nuorison aliarvioimista ja asia korjattaisiin säätämällä toimeentulotuki vastikkeelliseksi.

Terveille ja toimintakykyisille nuorille ei tulisikaan antaa lainkaan vastikkeetonta tukea, vaan tuen saamiseksi heillä tulisi olla velvollisuus hakea aktiivisesti joko opiskelupaikkaa tai töitä, Pelkonen kiteyttää. Sosiaalialan ammattilaisen tulisi arvioida nuoren toimintakyky ja laatia sen pohjalta kuntoutus- ja työllistämissuunnitelma ja suunnitelman toteuttamista myös seurattaisiin. Muissa yhteyksissä Pelkonen on vaatinut toimeentulotuen vastineeksi jonkinlaista aktiivista työpanosta.

Tässäpä meillä on taas yksi turhake, joka muovaa perusepäluulonsa ja kaunansa positiivisen näköisiksi ehdotuksiksi. Hän lähtee siitä ajatuksesta, että erityisesti vailla opiskelupaikkaa olevat työttömät nuoret ovat tilanteessa ihan tahallaan ja laiskuuttaan, eikä siihen auta muu kuin railakas kepillä roiteleminen. Sama pätee tietysti kaikkiin työttömiin, mutta on trendikästä olla huolissaan erityisesti nuorista.

Ei Pelkonen totisesti ole ensimmäinen eikä viimeinen tämä idean keksinyt. Vähän väliä saa lukea vaatimuksia työttömien sijoittamisesta vanhusten ulkoiluttamiseen, lumitöihin ja milloin mihinkin talkootyöhön ihan vain toimeentulotuen vastineeksi. Näitä ideanikkareita ei vaivaa ilmaisen työn teettämisen epäeettisyys ja kaksien työmarkkinoiden synty.

Ainakaan Pelkonen ei tunne toimeentulotukilakia. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jokaisella on oikeus sitä saada, mutta vasta sitten, kun on selvitetty ihan kaikki muut mahdollisuudet saada toimeentuloa. Tuen hakijalla on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja ottaa vastaan työ- tai opiskelupaikka. Kieltäytyjää rangaistaan tuen alentamisella, mutta nälkään laki ei vielä salli ketään tapettavan. Resursseista riippuen ammattitaitoinen sosiaalityöntekijä laatii yhdessä hakijan kanssa selviytymissuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Toimeentulotukea ei siis todellakaan saa automaattisesti kättä ojentamalla.

Tämän kaiken saisi selville ihan vain lukemalla lain kolme ensimmäistä pykälää.

Nykyinen laki siis jo pitää sisällään lähes kaikki Pelkosen vaatimat ”uudistukset”. Ainoa lakiin vielä sisältymätön vaatimus on työnteko leipäpalkalla. Mahtavia vaaliteemoja pohtivan kannattaisi ensin tutkia, joko hänen vaatimuksensa on toteutettu.

Kommentit