Tietämättömyyden ylistys

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja välttyi odotetusti syytteiltä ns. kelkkatehtaan jutussa. Valtakunnansyyttäjän mukaan Kataja ei tiennyt eikä hänen tarvinnutkaan tietää, mistä hän sai vaalirahoitusta.

En arvostele valtakunnansyyttäjän tätä nimenomaista päätöstä, koska ei minulla ole mahdollisuutta perehtyä asiaan riittävän tarkasti. Lisäksi kaikki tapahtui vielä vanhan lainsäädännön aikaan, jolloin ehdokas saattoi vapaasti ottaa vastaan rahoitusta tuntemattomista lähteistä.

Silti tässäkin tapauksessa huomaan yhteiskuntamme erään merkillisyyden. Mitä korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa henkilö on, sen vähemmän hän yleensä tuntuu tietävän mistään asioista. Hän ei tiedä edes oman pankkitilinsä saldoa eikä ihmettele yhtään, jos sinne tupsahtaa rahaa tuntemattomalta lahjoittajalta.

Samaa tietämättömyyttä ja muistamattomuutta on ollut liikkeellä kauan ja tauti tulee jatkumaan niin kauan, kunnes kaikki vaalirahasotkut ovat käyneet läpi syyteharkinnan. Matti Vanhanen menetti täydellisesti muistinsa eikä Marja Tiura tiennyt yhtään mitään sen koulun asioista, jonka johtokunnassa hän istuu.

Onko nyt niin, että me äänestämme edustajiksemme täydellisiä tolloja, jotka eivät tiedä mistään mitään? Vai muuttuvatko tavallisen fiksut ihmiset hölmöiksi tehtäviensä mukana? Eduskuntaan on kova tungos ja vaalien alla kaikki vakuuttelevat asiantuntemustaan kaikilla osa-alueilla, mutta tiukan paikan tullen he osoittautuvatkin vain tietämättömiksi sivustakatsojiksi. Paljon puhuttu poliittinen vastuu ei tarkoita yhtään mitään ja juridiseltakin vastuulta välttyy aina, ellei nyt satu jäämään kiinni ihan housut kintuissa.

Sama ilmiö nähdään myös liike-elämässä. Yritysten johdon saamia suhteettomia etuja perustellaan vastuunkannolla niin kauan, kun firmalla menee hyvin. Kun alamäki alkaa, ei johto tiennyt mitään alan vaikeuksista eikä osannut varautua tuleviin kriiseihin. Pahimmassa tapauksessa ylin johto kantaa vastuunsa saamalla kultaisen kädenpuristuksen ja siirtyy toisen yrityksen johtoon arvokasta kokemusta saaneena.

Kun nyt käytte syömässä ehdokkaiden tarjoamia makkaroita ja hernekeittoa, niin tarkkailkaa tarjoajan puheita. Jos hän on kävelevä oman puolueensa fraasisanakirja, niin voitte olla varma, että siinä on yksi tulevaisuuden kriisien tietämätön toope.

Kommentit
  1. 1

    armi vartiala sanoo

    Olin eilen eka kerran kritillisten vaalitilaisuudessa seinäjoella.No,tilaisuus jäi aika ”ohueksi”.Piirin vaaliehdokkaat esittelivät itsensä ja sari essayah piti asiallisen puheen.Mulla 2 A nelosarkkia kysymyksiä,mutta se ei ollutkaan keskustelutilaisuus.
    Eräs ehdokas esitteli itsensä sanoi mm.”niin istun täällä valtuustosalissa toisella tuolirivillä Risikon takana”.Parempi kun olis jättänyt sen sanomatta.

  2. 2

    sanoo

    Hetken ajattelin, että tämä on aprilliteksti, mutta ”haave” teki mahalaskun varsin äkkiä… (>_<)

  3. 3

    Matti J sanoo

    Politiikassa aprillipäiviä on 365 vuodessa, paitsi karkausvuosina!