Olisiko pitänyt kysyä?

Pohjoiskarjalainen Juuan kunta päätti 29.3. ylimääräisessä kokouksessaan, jonka esityslistaa ei etukäteen julkaistu kunnan verkkosivulla, mm. energiatehokkuushankkeeseen osallistumisesta. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta kilpailuttaa energiatehokkuushankkeesta vastaavan kumppanin ja toteuttaa hankkeen kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämiseksi. Hankkeen kilpailutuksen arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi kunta allekirjoittaa kuntien energiatehokkuussopimuksen ja sitoutuu saavuttamaan vuoteen 2016 mennessä 9 %:n energiansäästön.

Näin siis kuuluu kunnahallituksen päätös. Esittelytekstissä mainitaan yhdellä lauseella, että hanke rahoitetaan käyttötalouden investointirahastosta. Nyt kolme kunnallistalouden asiantuntijaa on toisistaan tietämättä vahvistanut minun tietojeni olevan ajan tasalla: Käyttötalouden investointirahastoa ei kirjanpitojärjestelmä tunne eikä sellaista voi olla olemassakaan. Kunnanhallitus siis sitoutui noin kaksi miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen, jolle ei ole rahoitusta. Tästä toimivallan anastuksesta valtuusto varmasti tulee ilahtumaan.

Miten tällainen hanke yleensä on ujutettu kunnanhallituksen päätettäväksi? Pöytäkirjan liitteenä on hankkeen kannattavuusselvitys, jonka on laatinut Schneider Electric Buildings Finland Oy. Selvityksen aluksi kerrotaan, että kunta tilasi tammikuuussa 2011 kyseiseltä yhtiöltä tämän kannattavuusselvityksen. Pysähdytäänpä hetkeksi tähän.

Mitä tässä yhteydessä mahtaa tarkoittaa sana ”kunta”? Pöytäkirjojen mukaan selvitystä ei ole tilannut ainakaan kunnanhallitus eikä tekninen lautakunta. Sen on siis tilannut joku viranhaltija. Kunnan hallintosäännön mukaan tavaroiden ja palveluiden hankintaoikeus noudattaa samaa menettelyä kuin määrärahojen hyväksymisoikeus. Yli 2 000 euron hankinnoista on oltava kirjallinen päätös. Niinpä oletan, että kunnanhallitus on tietoinen tällaisesta kirjallisesta päätöksestä. Päätöksessä on tietenkin selitetty, miksi ja kenen aloitteesta nimihirviö Schneider Electrics Buildings Finland Oy putkahti kunnan yhteistyökumppaniksi suunnittelemaan ohjelmaa.

Nyt alan esittää sellaisia kysymyksiä, jotka viimeistään kunnanhallituksen tai mieluuummin jo teknisen lautakunnan olisi pitänyt esittää:

Tekikö aloitteen yhteistyöstä kunnan viranhaltija vai konsulttiyhtiö? Kilpailutettiinko konsulttiyhtiöitä kannattavuusselvityksen tekemisessä vai onko kyseinen yhtiö ainoa, joka yleensä on tajunnut tehdä kunnille kolmen sivun mittaisia kannattavuusselvityksiä energiansäästöasioissa? Paljonko kannattavuusselvitys tuli maksamaan ja miltä talousarvion menokohdalta se maksettiin? Oliko selvitykseen varattu määrärahaa talousarviossa?

Viimeisenä on tietenkin kysymys siitä, millä valtuuksilla kunnanhallitus sitoutui vuosia kestävään investointihankkeeseen, jolle ei ole valtuuston päätöstä eikä ollenkaan määrärahaa.

Ehkä kaikkiin näihin kysymyksiin on jo annettu järkevä vastaus. Ei tavallinen kuntalainen kaikkia kunnan asioita voi tietää, mutta päättäjien ne on tiedettävä. Jos esityslistatekstit eivät nykyisestään selvene, niin minun on pakko esittää näitä tyhmiä kysymyksiä jatkossakin.

Kommentit
  1. 2

    Vesku sanoo

    Hyviä kysymyksiä ja vielä parempia havaintoja. Sama ruotsiksi: Hyviä havaintoja ja vielä parempia kysymyksiä. On vain yksi ongelma sekä suomeksi että ruotsiksi: vastauksia lienee kunnalta turha odottaa. Mutta jos joku vaatisi kirjallisesti selvitystä taikka tekisi oikaisuvaatimuksen, vastaus olisi pakko säveltää. Tai jos kunnan tilintarkastuslautakunta on ajan tasalla valvonnassaan, se vähintäänkin vaatinee selvityksen asiasta. Odotellaan, miten tarina lähtee jatkumaan. Joka tapauksessa uuninpankkopoika on heittänyt haasteen, jota kunnan on vaikea sivuuttaa.

  2. 3

    Miten niin? sanoo

    Sikäli kuin olen huomannut seurannallani ei Juukan kunta lotkauta silmäänsä tai korvaansakaan näille plokeille. Josko kukaan vallan kahvassa edes tietää lukea palstaa? Tarkastuslautakunnan varaan en paljoa laskisi,eikös ne ole samoista piireistä valittuja eli ei koira…… Näin se vaan on muualla, ja tuskinpa Juukassa on sen ryhdikkäämpiä jäseniä siinä.Ainoa mitä voi olla on se, jos ammattitilintarkastaja hoksaa asian laadun,se voi johtaa selvityksiinkin.Mutta tokkopa niin,etteikö homma jatkuisi kuten ennenkin. Tuo on jo melkoista kansalaisten aliarvioimista, jos ei pöytäkirjojakaan enää julkaista, mitäköhän mahtaa laki siitä sanoa?