Selväksi tuli

Eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä tuli selväksi ainakin yksi asia: keskusta ja kokoomus eivät aio millään tavalla parantaa kaikkein huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien asemaa. Tämä oikein alleviivattiin punaista äänestyskorttia näyttämällä.

Tentattavilta kysyttiin, pitääkö työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostaa. Kaikkien muiden mielestä pitää, mutta Kiviniemen ja Kataisen mielestä ei pidä. Heidän selityksensä olivat sitä tavallista tarinaa, jonka mukaan paras apu köyhyyteen on työnteko, jota edistetään luomalla yrityksille edellytyksiä luoda uusia työpaikkoja. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että annetaan mieluummin yrityksille verohelpotuksia kuin työttömille inhimillisen elämän edellytyksiä. Työtön on itse syyllinen olotilaansa ja köyhyys on paras kannustin työntekoon.

Toinen suoraan köyhyyteen liittyvä kysymys koski toimeentulotukea saavien lapsilisiä. Nykyisinhän lapsilisä lasketaan suoraan toimeentulotukea vähentäväksi tuloksi. Kysymys kuului, tullanko lapsilisä antamaan jatkossa täysimääräisenä myös toimeentulotuen saajille. Taas Kiviniemi ja Katainen nostivat reippaasti punaiset ei-kortit, mutta kaikki muut näyttivät vihreää.

Tunnustan suoraan, että näitä selityksiä en enää jaksanut kuunnella. Olen ne jo niin moneen kertaan kuullut, että ne eivät käsityksiäni muuta. Keskustan ja kokoomuksen mielestä köyhät lapsiperheet saavat pysyä edelleen köyhinä, koska tärkeämpää on huolehtia suurista linjoista ja valtion isoista asioista.

Tämä ajattelu on selvää uusliberalismia, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Jos joku putoaa työttömäksi köyhäksi, on se pelkästään hänen oma vikansa ja hän yksin saa kantaa seuraamukset. Yhteiskunta ei halua mitenkään helpottaa hänen asemaansa.

Uusimman kyselyn mukaan kokoomus ja keskusta tulevat todennäköisesti jatkamaan hallituksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni katsoi eilen tämän vaalitentin, jossa tulevat linjaukset julkistettiin.

Kommentit
  1. 1

    armi vartiala sanoo

    Saman huomion tein.Onko suomessa enemmistö hyväosaisia koska galluppien mukaan kepu ja kokoomus ovat parhaiten menestyneet.

  2. 2

    Matti J sanoo

    On kyllä. Köyhien joukko on pieni, vaikkakin kasvava, ja marginaaliin ajettu. Hyvinvoiva ja laaja keskiluokka kuvittelee että opiskelijat sinnittelevät hetken mutta saavat sitten korvauksen työelämässä, ja jos eivät, niin meillä on muka hyvä sosiaaliturva. Tämä näkyy vaikkapa siten, että harvat taideyhdistykset antavat konserttien ja näyttelyiden lipunhinnoista alennusta työttömille — opiskelijoille ja lapsille kylläkin. Keskiluokka on kaiken mitta, ja siksi hinnat nousevat köyhien ulottumattomiin, koska keskiluokalla on ne vielä hyvin varaa maksaa. Elintason laskuna pidetään sitä, ettei ole varaa sisäfileeseen tai auton pitoon, ei osata kuvitellakaan ettei olisi ruokarahaa tai varaa bussilippuun.
    Sitä paitsi keskiluokan köyhemmätkin haluavat samaistua niihin vieläkin paremmin toimeentuleviin. Taksirengit, jotka haaveilevat isännyydestä, ja sairaanhoitajat, jotka haaveilevat tohtorismiehestä, äänestävät porvaripuolueita. Nämä taas yrittävät saada vaurautensa näkymään kurjistamalla köyhempiä entisestään ja nimittelemällä näitä laiskoiksi. Pääomia nyt vain ei ole kaikilla.

  3. 3

    Jarmo Vilponen sanoo

    Niinhän asiat näyttäisi taas menevän ja ehkä meillä ’kynnys’ asioiden huomioimiseen köyhyydessä on vain ’nopea itsetuho’, tai toisten tuhoaminen, kuten jotkut koulu- ja tavaratalo ampumistapaukset osoittavat. (lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia normitettiin aiemman valtion tulosohjauksen sijasta)

    Näissä köyhyyttä ja pahoinvointia tuottavissa asioissa ja siis julkisen vallan päätöksissä on nimenomaan ikävää ja kallistakin ’eettisyyden pohjimmaiset ajatusmallit’, jotka siis muuttuvat vasta kun jotain ikävää tapahtuu. Etiikkaa tulee (tulisi) tutkiskella sellaiselta pohjalta, että osallisuutta punnitaan esim. toimeentulotukea hakevan tunnetta kysyen ’olitteko yhteisymmärryksessä tuen antajan kanssa vai ilmenikö vastakkainasettelu päälimmäisenä sosiaalityöntekijän asenteessa’?
    Tää vastakkainasettelu on lähtökohta ihan liian usein, vaikka todellisuudessa ollaan viimesijaisen tuen kanssa tekemisissä ja en tiedä yhtään tapausta, jossa sosiaalityöntekijä olisi esittänyt jonkinlaista vaihtoehtoista mallia asiakkaalle, siis tyyliin ’kun pyrimme siihen ja siihen .. saat sata euroa ehkäisevääkin tukea’. (sosiaalityöntekijän lain mukaan tulisi tietyissä tapauksissa jotain tällaista tehdä, ehkäisevän tuen suositus on muistaakseni 3,3% ja se on yllättävän iso prosentti, jos vaikka kertymänä ajattelee köyhän arjessa)

    Omintakeinen asetelma tuo lapsilisään suhtautuminen on jos vaikka ’Lasten, nuorten ja perheiden Kaste-ohjelmaa’ lukee ja koko Kaste-ohjelman 39 ’teesiä’ tuntuu jääneen unholaan ja kun kunnissa säästetään (pakon edessäkin), niin asioissa on ristiriitoja, enkä voi kuin todeta ’ ’on taidettu hommata tutustumiskäynteihin ja muuhun kivaan rahaa’ ’ ?? Niissä puitteissa on näitä retkiä ja n. 0,50 euron kilometrirahalla mennään ja päivärahat tietenkin ’vieraanvaraisuustarjoilun päälle’!