Askel askeleelta

Valtion ja kuntien toimintojen yksityistäminen etenee vääjäämättä enimmäkseen kulissien takana tai ainakin hyvin vähällä uutisoinnilla. Tätä on jatkunut jo parikymmentä vuotta, joten otetaanpa lyhyt kertaus tapahtuneeseen.

Minun ikäiseni yli viisikymppiset muistavat hyvin vaikkapa sellaiset valtion laitokset kuin Posti-Tele ja TVH. Ne olivat valtion laitoksia, jotka enimmäkseen budjettivaroin tuottivat välttämättömiä palveluja. TVH vastasi kaikesta tienrakennuksesta ja teiden kunnossapidosta ja Posti-Tele ei selitystä kaipaakaan. Näin homma toimi vuosikymmeniä ja kaikki olivat suunnilleen tyytyväisiä. Vanha kansa saattaa vieläkin joskus puhua tievaltiosta tarkoittaen juuri entistä tie- ja vesirakennushallitusta.

1990-luvulle tultaessa uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Valtion laitoksista tehtiin liikelaitoksia ja eri osastot rupesivat leikkimään markkinaosaajia. Itse satuin olemaan paikan päällä silloin, kun TVH muuttui Tiehallitukseksi ja Tieliikelaitokseksi. Se tapahtui helposti: ennen yhteinäinen virasto halkaistiin kahtia ja toinen puoli rupesi tilaajaksi ja toinen tuottajaksi.

Tämä oli tietenkin vain harjoittelua seuraavaa askelta varten, joka oli yhtiöittäminen. Ensin laitoksesta tehtiin valtionyhtiö, sitten valtioenemmistöinen yhtiö ja nykyisin sen omistajia ei tiedä kukaan. Koko Destiasta ei olisi oikeastaan kuultu mitään, ellei sen toimitusjohtajaa olisi passittettu tiilenpäitä lukemaan omituisten sopimusjärjestelyjen takia. Vähän aikaa sitten pikku-uutisena mainittiin, että Destia oli myynyt koko asfalttitoimintansa ulkomaille. Markkinavoimat tekevät kauppojaan eikä siihen ole mitään sanomista.

Sama kehitys käytiin läpi kaikissa valtion laitoksissa. Nyt markkinavoimat ovat haistaneet kunnissa liikkuvan rahan. Monella isolla kaupungilla on ollut perinteisesti oma satamalaitos ja energialaitos. Ne olivat aikoinaan ihan oikeasti osa kunnan organisaatiota, mutta 90-luvulla tapahtui sama kuin valtionkin laitoksissa. Ne muutettiin liikelaitoksiksi.

Ensi syksynä kuntalakiin tehdään muutos, joka pakottaa muuttamaan kunnalliset liikelaitokset yhtiöiksi. Määräys on peräisin EU-komissiolta ja perustuu markkinavoimien kateuteen. Kuntien liikelaitoksilla on muutama sellainen etu, joita muilla ei ole. Ne eivät taustaorganisaationsa luonteen takia voi mennä konkurssiin ja ne maksavat vähemmän valtion veroja. Sen sijaan ne tuottavat kunnalle rahaa, joka taas pienentää kuntalaisten verorasitusta.

Nyt ei tarvita hääppöistä ennustajaa kertomaan, mikä on seuraava askel. Kuntien omistus näissä yhtiöissä tulee vähenemään ja ennen kuin huomataankaan, ovat ne kokonaan ulkomaalaisten pääomasijoittajien käsissä. Helsingin alueen sähkönsaannin turvaaminen on aika iso asia jätettäväksi kasvottomien markkinavoimien vastuulle.

Jos tämä ei vielä saa mietteliääksi, niin jatketaan ajatusleikkiä. Miten olisi, jos yhtiöitettäisiin ja yksityistettäisiin armeija? Ei tämä niin kaukaa haettu ajatus ole, ruoka- ja varustehuolto on yhtiöitetty ja kilpailutettu jo kauan sitten.

Kommentit
  1. 1

    armi vartiala sanoo

    ”Markkinavoimat tekevät kauppojaan eikä siihen ole mitään sanomista.”Näin se taitaa mennä,mitä pieni ihminen voi tehdä,voiko?