Itsekkyyden aikaa

Uusi hallitus aloittaa välittömästi kuntien kuristamisen tarkoituksenaan pakkoliitokset. Kuntaliitosten järkevyydestä olen itsekin kahta eri mieltä, joten tulen palaamaan aiheeseen vielä monta kertaa. Sanotaan nyt tässä vaiheessa, että joskus se on järkevää ja joskus järjetöntä, sillä kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä. Vanha totuus on kuitenkin, että pakkonaittamalla kaksi köyhää ei saada aikaan yhtä rikasta, vaan vähän isompi köyhä.

Valtionosuuksia tullaan jatkossa leikkaamaan, mutta en nyt tällä kertaa puutu siihenkään. Kaikki kuitenkin tietävät, että kepillä köyhiä on aina kannustettu.

Pari päivää sitten uutisoitiin aikeista romuttaa verotulojen tasausjärjestelmä ja aloittaa touhu kiinteistöveroista. Verotulojen tasaushan toimii karkeasti sanoen siten, että valtio kerää kaikki kuntienkin verotulot. Erilaisilla laskentamalleilla parhaiten tuottavien kuntien veroista osa jaetaan kaikkein köyhimmille kunnille. Rikkaat avustavat köyhiä.

Tästä aiotaan luopua asteittain kiinteistöveroista alkaen. Tulevaisuudessa jokainen kunta pitää itse oman saaliinsa ja käyttää sen omiin tarkoituksiinsa. Niinpä jo valmiiksi hyvin toimeentulevat kunnat voivat parantaa palvelutuotantoaan ja köyhät joutuvat tinkimään vähästäkin.

Tämä sopii oikein hyvin nykyisin vallalla olevaan ajatteluun, jonka mukaan jokainen syö itse saaliinsa ja varjelee sitä äristen toisilta. Ahneus ja itsekkyys ovat ylimpiä hyveitä yksityishenkilöiden tulonjaossa, joten en yhtään ihmettele ajattelun leviämistä kuntatasolle. Ainahan rikkaat kunnat ovat murisseet joutumistaan avustamaan köyhiä, mutta nyt se avustaminen loppuu.

Tätä menettelyä voi puolustella, jos olettaa jonkun rikkaan kunnan olevat täysin omavarainen ja erillinen saareke, joka ei missään asioissa tarvitse yhteistyötä. Ja se tarkoittaa sitten ihan kaikkea yhteistyötä joukkoliikenteestä, terveydenhuollosta ja koulutusyhteistyöstä alkaen. Tämän mukaan Helsingin ja Vantaan rajalle pitäisi pystyttää muuri, etteivät köyhemmät vantaalaiset pääse kuluttamaan rikkaan Helsingin omilla verovaroillaan rakentamia katuja.

Eniten tästä kiinteistöveron uudistamisesta hyötyvät isot kaupungit. Pienet kunnat tulevat kuitenkin kostamaan kaupunkilaisille nostamalla kesämökkikiinteistöjen veroa. Mökinomistajien on ihan turha vaatia palveluja kiinteistöverojensa vastineeksi, koska kunta tietenkin käyttää rahansa miten parhaaksi katsoo. Itsekkyys nousee kunniaan kaikkialla.

Pakkoliitoksiinhan tässä on tarkoitus pyrkiä. Olen parikymmentä vuotta seurannut ministeriön virkamiesten suunnitelmia ns. Pielisen-Karjalan kuntien yhdistämisestä. Niiden mukaan Lieksa, Nurmes ja Juuka muodostavat luontevan maantieteellisen kokonaisuuden. Käytössä olevasta kuntakartasta on aina puuttunut Pielinen, joka halkaisee koko alueen estäen suorat liikenneyhteydet. Vaan mitäpä siitä, kuntakartan mukaan kaikki ovat rajanaapureita.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tätä ideologiaa voisi torpeedoida loistavasti, jos esim. syrjäkylillä olevat kaivostoiminnot, metsäteollisuus jne. olisivat velvollisia pitämään pääkonttorinsa siellä missä FYYSISESTI asioita tehdään. Nythän vähänkin isompi laitos pistää pääkonttorin Helsinkiin ja sinne valuu digitaaleja eli ”rahaa” ulkokultaa pönkittämään. Toisin sanoen pääkaupunkiseutu voisi joutua mielenkiintoiseen rahoitusongelmaan kun isoja verotettavia ei olisikaan enää maaseudun varoja imuroimassa sinne.

    Etelän isoilla kihoilla on jotenkin hassu ajatus, että heidän show on erillään muusta maasta. Mutta mitäpä minä näistä ymmärrän…